Ultraääniantureita myytiin viime vuonna kahdella miljardilla dollarilla, mutta vuonna 2023 jo kuudella miljardilla, ennustaa anturien markkinoita seuraava tutkimuslaitos Yole Developpement. Mutta miksi juuri nyt? Mitä on tapahtumassa?
Ultraäänellä on takanaan pitkä historia. Puolijohdetekniikkaan perustuvat MEMS-ultraäänianturitkin kehitettiin jo kauan sitten, mutta niiden käyttö ei koskaan lähtenyt toden teolla lentoon.
Nyt tilanne on muuttumassa. Samsungin tuleva GS10-huippumalli hyödyntää ultraääniantureita näytössään. Ne ampuvat ultraäänipurskeita käyttäjän sormenpäähän ja tunnistavat käyttäjän takaisin heijastuvien kuvioiden perusteella. Ja mikä parasta, optisiin antureihin verrattuna ultraääniantureilla on monia etuja puolellaan.
Älypuhelimessa ilmeisin etu tulee siitä, että etukannessa – tai takakannessa, miten vain - ei tarvitse olla optista, kapasitanssin mittaamiseen perustuvaa anturia. Siinä missä ultraääni aiemmin oli käytössä lähinnä lääketieteen kuvantamisessa, älypuhelimen myötä tulee iso rynnistys kulutuselektroniikassa.
Ultraäänianturien ansiosta puhelimen näyttö voi aistia sormen kuviot koko näytön alueella. Kun iPhone poisti näppäimet 10 vuotta sitten, ultraääni poistaa fyysisen anturin laitteiden pinnalta. Näytön alaa voidaan kasvattaa, ja design paranee.
On kaksi päätekniikkaa, jolla ultraäänianturi toteutetaan: PMUT ja CMUT. PMUT-antureissa (Piezoelectric Micromachined Ultrasonic Transducers) piirillä on ohut pietsosähköinen kalvo, jonka liikkeeseen anturin toiminta perustuu. CMUT on uudempi tekniikka, jossa anturi mittaa kalvon kapasitanssia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
