Täysin optiset nanomittakaavan logiikkakomponentit ovat erittäin haluttuja eri sovelluksille, koska valo voi mahdollistaa loogisten toimintojen suorittamisen erittäin nopeasti ilman lämpöä ja ylikuulumista. Aalto-yliopiston tutkijat ovatkin äskettäin rakentaneet täysin optiset logiikkaportit. Niiden valmistusmenetelmä on aiempia toteutuksia edullisempi.
Tutkijoiden rakenne muodostuu poikittain olevista InP- ja AlGaAs-nanolankojen verkoista. Erikoisen yksiulotteisen rakenteensa ansiosta nanolangat toimivat kuten nanokokoiset valoantennit.
- Yksiulotteisuus ja nanolankojen poikittainen rakenne ovat avainasemassa: niiden ansiosta tulevan valon tila vaikuttaa siihen, onko se vuorovaikutuksessa indium-fosfidin vai alumiini-gallium-arsedin kanssa, toteavat tutkijat.
Se kumman nanolangan kanssa valon reagoi, riippuu valon tilasta eli polarisaatiosta ja aallonpituudesta. Koska eri materiaalit reagoivat valoon eri tavoilla, uloslähtevän valon tilaa eli loogisen piirin ulostuloa pystytään vaihtamaan rakenteeseen osuvan valon polarisaatiotilaa ja aallonpituutta muuttamalla.
Näin muodostuneet verkot voivat suorittaa erilaisia logiikkatoimintoja, kuten AND-, OR-, NAND- ja NOR-binäärilogiikkatoimintoja.
National Standards and Technology -instituutin (NIST) tutkijat ovat puolestaan tehneet piisirun, joka jakaa optisia signaaleja täsmälleen pienen aivojen kaltaisen neuroverkon yli.
Heidän kehittämä kolmiulotteinen rakenne mahdollistaa kompleksiset reititysmenetelmät, jotka ovat välttämättömiä aivojen matkimiseksi.
NIST-sirun kolmiulotteinen (3D) -rakenne mahdollistaa monimutkaiset reititysmenetelmät, jotka ovat välttämättömiä neurojärjestelmien matkimiseksi. Lisäksi tähän suunnitelmaan voidaan helposti laajentaa lisää aaltoputkien kerroksia haluttaessa monimutkaisempia verkkoja.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 9.8.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
