Michiganin yliopistossa on tutkittu, miten memristori voi auttaa datan prosessoinnissa erilaisissa laitteissa. Tutkijoiden mukaan kehitetty 32 x 32 -matriisi osoittaa, että tietokoneiden tehonkulutusta voidaan kutistaa sadan kertaluokalla.
Tähän asti piirien suorituskykyä on paranneltu tekemällä niistä nopeampia. Vaikka prosessoreista on näin saatu nopeampia, ne eivät tule kovin tehokkaiksi, koska suorittimen täytyy odottaa, että data menee laskentayksiköön ja tulee sieltä pois.
Memristori sen sijaan on muistin ja resistorin yhdistelmä. Se voidaan ohjelmoida erilaisiin resistanssitiloihin. Dataa siis tallennetaan resistanssin perusteella.
Nykybitit tallentuvat joko ykkösinä tai nollina, mutta memristorissa resistanssi voi olla jatkumo. Tätä voidaan hyödyntää joissakin sovelluksissa, kuten vaikkapa aivojen laskennan matkimisessa. Tämä ei kuitenkaan toimi perinteisessä laskennassa, joka perustuu bittien arvoihin.
Michiganin tietotekniikan professori Wei Lu tiimeineen ratkaisi ongelma digitoimalla memristorin virtalähdöt. Tietty virta-arvo vastasi ykköstä, tietty nollaa. Näitä yksiköitä tiimi kutsui muisti-prosessointiyksiköiksi. Heidän mukaansa niitä voisi hyödyntää erityisesti koneoppimisen ja tekoälyn algoritmien laskennassa.
Uudet memristoriprosessorit sopivat hyvin tehtäviin, jotka voidaan laskea matriisissa. Yksinkertaisimmat matemaattiset matriisit voidaan mapata suoraan memristorin matriisiin. Etuna tästä on se, että kertolasku ja summa saadaan yhdellä askeleella. Tämä perustuu suoraan fysiikan lakeihin.
Teoriaa testattiin Wen Lun johdolla rakennetulla 32x32 memristorin testipiirillä. Lun mukaan tällainen lohko olisi vain osa tulevaisuuden järjestelmää.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
