Saksalaisen Fraunhofer-instituutin FEP-tutkimuskeskus on edistynyt merkittävästi rakennuksiin integroitujen aurinkopaneelien (BIPV) kehittämisessä. Tutkijat ovat luoneet uusia koristekalvoja, joiden ansiosta aurinkopaneelit sulautuvat täysin rakennusten julkisivuihin – niitä ei voi erottaa tavallisista metallipaneeleista.

Ruotsalaisen Qoitechin uusi tutkimus osoittaa, että litium-tionyylikloridi (Li-SOCl₂) -paristot, joita käytetään yleisesti IoT-laitteissa ja etäluettavissa mittareissa, kärsivät suorituskykyongelmista pitkien lepojaksojen aikana.

Tuore kenttätutkimus paljastaa, että sähköautolla ajotavalla on ratkaiseva vaikutus sekä energiankulutukseen että akun kestävyyteen. Akkujen diagnostiikkayhtiö AVILOOn analyysi 402 autosta osoittaa, että rauhallinen ja ennakoiva ajotyyli voi vähentää kulutusta lähes puolella – ja pidentää akun käyttöikää jopa 10 prosenttia.

Pornaisissa vihittiin maanantaina 25. elokuuta käyttöön maailman suurin hiekka-akku. Loviisan Sähkön tilaama ja suomalaisen Polar Night Energyn kehittämä ratkaisu vähentää Pornaisten kaukolämmön päästöjä arviolta 70 prosenttia ja tuo merkittävää joustoa energiantuotantoon.

Rutronik on lisännyt valikoimaansa Nordic Semiconductorin uuden uuden nPM1304-tehonhallintapiirin, joka kokoaa useat virranhallinnan toiminnot yhteen, kompaktin kokoiseen pakettiin. Se on suunniteltu erityisesti pienikokoisiin akkulaitteisiin, joissa tila ja energiatehokkuus ovat kriittisiä.

Kyberturvallisuuden ratkaisuja kehittävän Arctic Wolfin mukaan niin sanottu juice jacking -hakkerointi eli mehutus on yllättävä tiedonkalastelun muoto. Yhtiö kehottaakin kaikkia varovaisuuteen julkisia latauspaikkoja käyttäessään.

Renesas on julkaissut uuden USB-C-virtaratkaisun, joka lupaa tehokkaampia ja pienempiä latureita. RAA489300- ja RAA489301-ohjaimet, jotka perustuvat kolmitasoiseen hakkuriteknologiaan. Niiden avulla voidaan rakentaa monipuolisia USB-C-latureita, akkuasemia ja muita laitteita, joissa vaaditaan korkeaa hyötysuhdetta ja kompaktia kokoa.

Tutkimusyhtiö TrendForce arvioi, että tekoälyyn keskittyvien datakeskusten nestejäähdytysratkaisujen käyttö kasvaa vauhdilla. Vuonna 2024 vain 14 prosenttia palvelimista hyödynsi nestejäähdytystä, mutta ensi vuonna osuus nousee jo 33 prosenttiin – ja muutamassa vuodessa nestejäähdytettyjen palvelimien odotetaan ohittavan ilmanjäähdytykseen perustuvat ratkaisut.

Helsinkiläinen teknologiayhtiö Donut Lab on kerännyt 25 miljoonan euron siemenrahoituksen vauhdittaakseen modulaarisen sähköajoneuvoalustansa kehitystä ja kansainvälistä kasvua. Rahoituskierrokseen osallistui useita sijoittajia, joista tunnetuin on Nokian entinen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, joka liittyy myös yhtiön hallitukseen.

Sähkökeskukset ovat kiinteistöjen sähköjärjestelmien hermokeskus, ja niiden turvallisuus vaikuttaa koko rakennuksen toimintaan. Kansainvälinen IEC 61439 -standardi asettaa tiukat vaatimukset sähkökeskusten rakenteelle ja testaukselle, mutta Suomessa sen noudattaminen on edelleen vapaaehtoista.

Uppsalan yliopiston ja Aalborgin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden tekoälymallin, joka pystyy arvioimaan sähköautojen akkujen kuntoa ja käyttöikää huomattavasti nykyisiä menetelmiä tarkemmin. Malli pohjautuu niin sanottuun digitaaliseen kaksoseen eli akun fysikaalisiin simulaatioihin yhdistettynä koneoppimiseen.

Sähköauton moottorin sydän on virran hallinnassa. Ilman tarkkoja ja luotettavia antureita vääntömomentti, nopeus ja turvallisuus eivät pysy hallinnassa. Uusien puolijohteiden ja integroitujen ratkaisujen myötä antureista on tullut entistä älykkäämpiä, mutta samalla niiden suunnittelu tasapainoilee kustannusten, tilan ja turvallisuuden välillä.

University Collegen Londonin eli UCL:n johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on kehittänyt uudenlaisen aurinkokennon, joka pystyy tuottamaan sähköä pelkästä sisävalosta ennätyksellisellä hyötysuhteella. Ratkaisu voisi tulevaisuudessa korvata paristot lukemattomissa pienlaitteissa, kuten kaukosäätimissä, näppäimistöissä, hälyttimissä ja antureissa.

Aurinkoenergian tutkimuksessa on otettu merkittävä askel eteenpäin. Yhdysvalloissa Rochesterin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen aurinkolämpösähkögeneraattorin, joka tuottaa sähköä huomattavasti aiempaa tehokkaammin. Laitteen hyötysuhde on noin viisitoista kertaa parempi kuin nykyisten vastaavien laitteiden, mikä nostaa sen aivan uudelle tasolle.

Yhdysvaltalainen GuRu Wireless on esitellyt maailman suurimman synkronoidun millimetriaalloilla toimivan tehonsiirtojärjestelmän, joka voi mullistaa sotilasdroonien käyttöä. Yrityksen uusi vaiheohjattu 24 GHz lähetinmatriisi sisältää yli 70 000 synkronoitua ja elektronisesti vaiheohjattua lähetintä, joilla voidaan siirtää energiaa tarkasti ja tehokkaasti pitkillä etäisyyksillä.

Nexperia on tuonut markkinoille uudet NEX52041- ja NEX52080-ohjainpiirit, jotka tarjoavat täyden USB Type-C ja USB Power Delivery (PD) -latausohjauksen vain 4 × 4 millimetrin kokoisessa kotelossa. Piirit on suunniteltu erityisesti 18–140 W virtalähdesovelluksiin, kuten seinälatureihin, autolatureihin, virtapankkeihin ja sovittimiin.

Nordic Semiconductor on julkistanut uuden nPM1304-tehonhallintapiirin, joka tuo pienten akkujen laitteisiin entistä tarkemman ja energiatehokkaamman virranhallinnan. Piiri on suunniteltu erityisesti tilaa ja virtaa säästäviin sovelluksiin, kuten älysormuksiin, kehon antureihin, urheilusuoritusmittareihin ja terveysseurantalaitteisiin.

Tuore kenttätutkimus sähköautojen akkujen kestävyydestä kyseenalaistaa väitteet, joiden mukaan dynaaminen, jopa sporttinen ajotyyli voisi pidentää akun elinkaarta. Akkujen diagnostiikkayhtiö AVILOOn laajan analyysin mukaan rauhallinen ja ennakoiva ajotyyli ei ainoastaan säästä energiaa – se myös hidastaa akun vanhenemista merkittävästi.

Tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen, mutta tehokkaan tavan parantaa vesipohjaisten akkujen käyttöikää jopa kymmenkertaiseksi lisäämällä niihin suolaa. Löytö voi mullistaa uusiutuvan energian varastoinnin turvallisesti ja kustannustehokkaasti.

New Jersey Institute of Technologyin (NJIT) tutkijat ovat onnistuneet löytämään uusia, litiumille vaihtoehtoisia materiaaleja tekoälyn avulla. Löytö voi johtaa uusiin, tehokkaampiin ja kestävämpiin akkuteknologioihin, joissa käytetään runsaampia alkuaineita, kuten magnesiumia, kalsiumia, alumiinia ja sinkkiä.