Teollisuus- ja ajoneuvosovelluksissa siirtyminen kohti kestävämpiä energiaratkaisuja ja tehokkaampia moottoreita tuo mukanaan uudenlaisia vaatimuksia elektroniikkasuunnittelulle. Järjestelmät yhdistävät yhä useammin laajan kaistaeron komponentteihin perustuvat suurjännitealijärjestelmät ja herkät pienjännitepiirit, kuten mikro-ohjaimet. Näiden yhdistäminen samassa kokonaisuudessa lisää sekä suorituskykyä että riskejä – galvaaninen erotus ja häiriösuojaus ovatkin nyt tärkeämpiä kuin koskaan, sanoo Toshiba Electronics Europe.

Sähköautojen suosio jatkaa kasvuaan haasteista ja epäilyksistä huolimatta. Uusimpien tilastojen mukaan vuonna 2025 jo 18 % maailmanlaajuisista autokaupoista kohdistuu sähköautoihin – kolme kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten.

Uusi 80 PLUS Ruby -sertifiointi nostaa energiatehokkuuden vaatimukset uudelle tasolle, ja Navitas Semiconductor on ensimmäisten joukossa vastannut huutoon. Yritys esitteli APEC 2025 -messuilla uuden sukupolven teholähderatkaisujaan, jotka paitsi täyttävät, myös ylittävät Ruby-sertifikaatin kriteerit.

Pohjoismaat hallitsevat maailman sähköautoilun huippua, selviää yhdysvaltalaisen The Barber Law Firmin tuoreesta kansainvälisestä vertailusta. Norja, Tanska, Islanti, Ruotsi ja Suomi mahtuvat kaikki seitsemän kärkimaan joukkoon, kun tarkastelussa huomioitiin sähköautojen osuus uusista autokaupoista, latausasemien tiheys ja sähköautojen määrä suhteessa latauspisteisiin.

Power Integrations on julkaissut viidennen sukupolven TinySwitch-5 -kytkinpiirit, jotka tarjoavat jopa 175 watin lähtötehon ja jopa 92 prosentin hyötysuhteen perinteisellä flyback-arkkitehtuurilla. Uutuus esiteltiin APEC 2025 -tapahtumassa Atlantassa.

Vaasassa viime viikolla järjestetty EnergyWeek osoitti jälleen, että tapahtuma on keskeinen kohtaamispaikka energia-alan asiantuntijoille niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tapahtuma rikkoi aikaisemmat ennätykset, sillä viikon aikana mukana oli enemmän järjestäjiä, osallistujia, puhujia, matchmaking-tapaamisia ja kansainvälisiä vieraita kuin koskaan aiemmin.

Miltä kuulostaisi älypuhelin, jota ei tarvitse koskaan ladata? Sydämentahdistin, joka kestää ikuisesti? Tai anturi, joka mittaa lämpötilaa arktisella alueella vuodesta toiseen ilman pariston vaihtoa. Kuulostaa uskomattomalta, mutta saattaa olla lähempänä todellisuutta kuin arvaamme.

Kiinalainen BYD on julkaissut maailman nopeimman sähköautojen latausjärjestelmän. Sen maksimiteho on 1 megawatti. Tällä teholla akustoon saadaan ladattua energiaa 2 kilometrin ajomatkaa varten yhdessä sekunnissa.

Vicor on esitellyt uuden sukupolven DCM-tyyppisiä DC-DC-muuntimia, jotka tuovat entistä suuremman tehotiheyden 48-volttisiin järjestelmiin. DCM3717- ja DCM3735-muuntimet mahdollistavat jopa 2 kilowatin tehon erittäin kompaktissa muodossa, saavuttaen alan huipputehotiheyden eli 5 kW kuutiotuumaa kohden.

LUT-yliopiston ydintekniikan tutkimuslaboratorioon Lappeenrannan kampuksella rakennetaan vuosina 2025–2026 kaksi uutta koelaitteistoa pienreaktorien turvallisuuden tutkimista varten. Koelaitteistoista toinen perustuu suomalaiseen ja toinen ranskalaiseen teknologiaan.

Saudiarabialaisten KAUST:n (King Abdullah University of Science and Technology) ja KACST:n (King Abdulaziz City for Science and Technology) tutkijat ovat tehneet merkittävän läpimurron litium-metalliparistojen kehityksessä. Tutkimuksessa havaittiin, että tavallinen nailon voi lisäaineena parantaa litium-metalliparistojen tehokkuutta ja turvallisuutta.

Vuoden 2025 ensimmäinen ETNdigi on täynnä syväluotaavia artikkeleita elektroniikan ja sulautettujen järjestelmien ajankohtaisimmista aiheista. Entiseen tapaan lehden voi lukea ilmaiseksi. Tässä lyhyt katsaus lehden artikkeleihin.

Kiinteän elektrolyytin akut eli solid-state-akut ovat tulevaisuuden energiaratkaisu, mutta yksi niiden suurimmista esteistä on rajapintaongelma katodin ja elektrolyytin välillä. Nyt Missourin yliopiston (Mizzou) tutkijat ovat ottaneet merkittävän askeleen kohti ratkaisua kehittämällä ultraohuen pinnoitteen, joka voi parantaa näiden akkujen suorituskykyä ja kestävyyttä.

EU:n uusi akkuasetus tuo merkittäviä muutoksia teollisuusakkujen kierrätysvaatimuksiin. Elokuusta 2025 alkaen myös suuret teollisuusakut on kierrätettävä samoin periaattein kuin tavalliset paristot ja pienakut. Tämä tarkoittaa, että akkujen markkinoille saattajien on hoidettava kierrätysvastuu kollektiivisesti tuottajayhteisöjen kautta.

Langattoman teknologian kehitys ottaa merkittävän askeleen eteenpäin uuden älykkään jännitteensäädön avulla. Barcelonan MWC-mobiilimessuilla esiteltiin innovatiivinen digitaalinen envelope tracking -tekniikka, jota Murata ja Rohde & Schwarz kutsuvat nimellä ETAdvanced. Tämä uusi ratkaisu parantaa 5G- ja tulevaisuuden 6G-laitteiden energiatehokkuutta ja suorituskykyä.

Tutkijat Ohion osavaltion yliopistosta ovat kehittäneet uudenlaisen akun, joka pystyy muuttamaan ydinjätteen säteilyn sähköksi. Innovatiivinen teknologia voi tulevaisuudessa tarjota kestävän ja huoltovapaan energiaratkaisun esimerkiksi avaruus- ja syvämeren tutkimukseen.

Litiumioniakkujen kehitys on saanut uuden suunnan, kun tutkijat ovat onnistuneet valmistamaan huokoisesta tinasta elektrodin, joka voi pidentää akkujen kestoikää ja parantaa niiden suorituskykyä. Saksalaisen Helmholtz-Zentrum Berlin (HZB) -tutkimuslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet innovatiivisen tinavaahtoelektrodin, joka voi ratkaista perinteisten metallielektrodien kestävyysongelmat.

Lämpöpumpusta on tullut ensisijainen valinta vähähiiliseen lämmitykseen ja ilmastointiin. Korkean hyötysuhteensa ansiosta se tarjoaa huomattavasti tehokkaamman lämpötilansäädön kotiin ja toimistoon kuin perinteiset järjestelmät, kuten kaasukattilat. Sen tehokkain käyttö edellyttää kuitenkin optimointia.

STMicroelectronics on julkistanut uuden DCP3601-buck-muuntimen, joka yhdistää pienen koon, korkean hyötysuhteen ja yksinkertaisen rakenteen. Vain kuusi ulkoista komponenttia vaativa DCP3601 mahdollistaa kustannustehokkaiden ja kompaktien piirisuunnittelujen toteuttamisen.

Sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC) merkitys kasvaa jatkuvasti nopeutuvan elektroniikan kehityksen myötä. Tähän haasteeseen pureudutaan huhtikuussa Helsingissä järjestettävässä EMC-seminaarissa, jonka pääpuhujana on kansainvälisesti arvostettu asiantuntija Chris Nicholas.