Häiriintykkö wifi-signaali, jos reititin on sähkökaapissa? Milloin reititin pitää käynnistää uudelleen? Kodin nettiin liittyy monia uskomuksia. DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari arvioi nyt, pitävätkö ne paikkansa.
Väite 1: Nettiyhteys paranee, kun avaa verhot tai ikkunan.
Osittain totta: Jos kyseessä on langaton yhteys tai mokkula, selektiivilasien tai sälekaihtimien kaltaiset metallirakenteet saattavat vaimentaa signaalia. Tavallinen lasi tai kangasverhot eivät kuitenkaan vaikuta tällä tavalla. Kiinteään, johdon kautta toimivaan nettiyhteyteen tämä ei vaikuta.
Väite 2: Nettiyhteys pitää käynnistää säännöllisesti uudelleen, jotta yhteys pysyy hyvänä.
Osittain totta: Kun puhutaan esimerkiksi langattomista 4G- tai 5G-modeemeista, niitä ei periaatteessa tarvitse käynnistellä uudelleen. Täysin mahdotonta ei kuitenkaan ole, etteivätkö jotkut laitteet toimisi paremmin uudelleenkäynnistyksen jälkeen, mutta tällöin laite on käytännössä jollain tavalla ohjelmiston osalta viallinen. Suosittelen hankkimaan heti kättelyssä tarpeeksi hyvän laitteen, sillä muutaman kympin säästöä voi joutua myöhemmin katumaan. Jos on epävarma siitä, millainen laite tulisi hankkia, ovat esimerkiksi kaikki operaattoreiden suosittelemat laitteet tarkastettuja ja toimiviksi todettuja.
Väite 3: Langaton WiFi-, 4G- tai 5G-modeemi ei saa olla häiriötä aiheuttavien materiaalien lähellä.
Totta: Modeemin sijoittaminen tiettyjen materiaalien, kuten metallirakenteiden, sisään tai taakse voi vaimentaa signaalia merkittävästi ja heikentää yhteyden laatua. Tyyppiesimerkki tästä on monen tekemä virhe siitä, että laittaa langattoman WiFi-modeeminsa sähkökaappiin muiden johtojen kanssa. Vaikka tämä on varmasti kätevää sisustuksen kannalta,metallinen kaapinovi heikentää yhteyttä selkeästi.
Väite 4: Langaton 4G- tai 5G-modeemi pitää käynnistää kaksi kertaa peräkkäin uudestaan, jotta se ottaa paremman yhteyden.
Tarua: Tämä väittämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Väite 5: Nettiyhteys toimii paremmin aurinkoisella säällä, eli isojen tiedostojen lataus kannattaa suorittaa aurinkoisena kesäpäivänä.
Osittain totta: Jos puhutaan langattomasta mobiiliverkon yhteydestä, ilmankosteus tai esimerkiksi kostea lumi saattaa vaikuttaa signaalin etenemiseen. Kosteus kertyy joko kasvillisuuteen tai rakenteisiin ja vaimentaa mobiilisignaalin etenemistä jossain määrin enemmän kuin kuivan ja matalan kosteuden keleillä. Tämä näkyy verkkotasoisessa statistiikassa siten, että verkon laatu on parhaimmillaan kuivilla pakkaskeleillä tammi–helmikuussa ja heikoimmillaan elo–syyskuun kosteudessa. Ero toimivuudessa ei tosin ole kovin suuri ja monet muutkin asiat saattavat vaikuttaa yhteyden laatuun.
Väite 6: 4G- tai 5G-modeemi kannattaa yrittää lukita tietylle taajuusalueelle, jota naapurit eivät käytä.
Tarua: Tämä ei pidä paikkaansa. Yksittäiselle käyttäjälle ei osoiteta pysyvää ”omaa kaistaa”, vaan tukiasema jakaa kapasiteettia resurssienjakoalgoritmin perusteella. Keskimäärin uudella, viimeisimpiä teknisiä kyvykkyyksiä omaavalla päätelaitteella ja nopealla liittymällä saavutetaan paremmat datanopeudet kuin vanhemmilla päätelaitteilla ja hitaammilla liittymillä.
Väite 7: Jos kotisi 4G- tai 5G-yhteys pätkii, yritä vaihtaa modeemin paikkaa.
Totta: Tämä saattaa auttaa. Tyypillisesti mobiilisignaali on vahvimmillaan sisätiloissa lähellä ikkunoita. Kuuluvuus saattaa vaihdella sisätiloissa myös sen mukaan, millä puolella rakennusta lähin mobiilitukiasema sijaitsee. Kiinteä ulkomodeemi tarjoaa aina parhaan mahdollisen kuuluvuuden ja varmimman datayhteyden. Tosin jos yhteys pätkii jatkuvasti, edessä on luultavasti päätelaitteen vaihto.
Väite 8: Langaton 4G- tai 5G-modeemi ei saa olla betoniseinän tai muun esteen takana.
Osittain totta: Signaali etenee myös seinärakenteiden läpi, mutta mitä paksumpi ja suurempi rakennemassa tai mitä enemmän metallia sisältävä materiaali mobiilitukiaseman ja reitittimen välissä on, sitä enemmän signaali vaimenee ja sitä hitaampi datayhteys on. Kiinteä ulkomokkula antaa yleensä aina parhaan datayhteyden, koska vähintään käyttöpaikan rakennuksen rakennevaimennus jää pois. Usein tämän lisäksi ulkomokkula voidaan sijoittaa korkeammalla kuin pöytäreititin, jolloin myös ympäröivien rakennusten ja puuston aiheuttama vaimennus pienenee.
Väite 9: Kännykkä tai mokkula kannattaa nostaa mahdollisimman korkealle, jotta netti toimii paremmin.
Totta ja tarua: Samalla tavalla kuin edellisessä väittämässä, ulkomokkula voidaan sijoittaa korkeammalla kuin pöytäreititin, jolloin myös esimerkiksi ympäröivien rakennusten ja puuston aiheuttama vaimennus pienenee. Toisaalta rakennuksen sisällä on yleensä kuuluvuuden kannalta olennaisinta, että kiinteitä rakenteita on mokkulan ja tukiaseman välillä mahdollisimman vähän. Alakerran ikkunalauta voi siis olla parempi sijoituspaikka kuin umpinainen ullakko.
Väite 10: Kännykän akun varaustila vaikuttaa netin toimivuuteen.
Totta ja tarua: Tyypillisesti tämä ei pidä paikkaansa, mutta osalla laitevalmistajista voi olla virransäästöön liittyviä toimintoja, joilla maksimoidaan akunkestoa varauksen tippuessa tietyn rajan alle. Tällöin puhelin saattaa automaattisesti rajoittaa suorituskykyään ja netin käyttöä.
Kuva: AdobeStock
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.
