ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ETNdigi-superbanner
2026  # megabox

IN FOCUS

3D-piirit pakottavat suunnittelun huomioimaan lämmön, tehon ja mekaniikan

3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

Oct Nov # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TinyML tuo tekoälyn mikro-ohjaimille

Tietoja
Julkaistu: 12.05.2023
  • Devices
  • Embedded
  • Artificial Intelligence

Monessa sovelluksessa haluttaisiin hyödyntää tekoälyä, mutta datan siirtäminen pilveen ja takaisin ei tule kysymykseen. Mutta miten voi tehdä hermoverkkolaskentaa mikro-ohjaimilla, joilla on vähän muistia ja laskentatehoa. Vastaus on TinyML.

Artikkelin kirjoittaja Eldar Sido on tuotemarkkinoinnin spesialisti Renesas Electronicsilla. Hän työskentelee Arm-pohjaisten mikro-ohjainten kehityksessä ja on erikoistunut tekoälyntoteutuksiin mikro-ohjaimilla. Eldarilla on nanoteknologian tutkinto Tokion yliopistosta.

Neuroverkot ovat saaneet inspiraationsa aivoista ja neurotieteen terminologian (neuronien ja synapsien) käyttäminen hermoverkkojen selittämiseen on aina ollut suuri valituksen aihe neurotieteilijöille, sillä nykyiset hermoverkot ovat kaukana aivojen toiminnasta.

Nykyisen toisen sukupolven hermoverkkojen ja aivojen yleinen rakenne, neurolaskenta ja oppimistekniikat erosivat suuresti toisistaan. Tämä vertailu ärsytti neurotieteilijöitä niin paljon, että he aloittivat työskentelyn kolmannen sukupolven verkkojen parissa, jotka muistuttivat enemmän aivoja. Niitä kutsutaan piikittäviksi eli spiking-neuroverkoiksi (SNN), joiden laitteisto pystyy suorittamaan niitä eli neuromorfista arkkitehtuuria.

Piikittävät neuroverkot

SNN-verkot ovat erääntyyppisiä keinotekoisia hermoverkkoja (ANN), joiden toiminta muistuttaa enemmän aivoja kuin aiemmat hermoverkkorakenteet. Keskeinen ero on siinä, että SNN:t ovat spatiotemporaalisia neuroverkkoja, eli ne huomioivat toimintansa ajoituksen toiminnassaan. SNN-verkot toimivat erilaisten biologisten prosessien differentiaaliyhtälön määrittämillä piikeillä. Kriittisin yhtälö on laukaisu sen jälkeen, kun hermosolun kalvopotentiaali (eli ”laukaisukynnys”) on saavutettu. Tämä tapahtuu piikeillä, jotka laukaisevat kyseiseen neuroniin tietyissä aikajaksoissa.

Vastaavasti aivot koostuvat 86 miljardista laskennallisesta yksiköstä, joita kutsutaan neuroneiksi ja jotka vastaanottavat syötteitä muilta neuroneilta dendriittien eli haarakkeiden kautta. Kun syötteet ylittävät tietyn kynnyksen, hermosolu laukaisee ja lähettää sähköpulssin synapsin kautta. Synaptinen paino säätelee, kuinka laaja pulssi lähetetään seuraavaan neuroniin.

Toisin kuin muut keinotekoiset hermoverkot, SNN-neuronit laukaisevat asynkronisesti eri kerroksissa koko verkossa saapuen eri aikoina, jolloin perinteisesti informaatio etenee järjestelmän kellon sanelemana. SNN:iden spatiotemporaalinen ominaisuus ja piikkien epäjatkuva luonne tarkoittavat, että mallit voidaan jakaa harvemmin neuronien ollessa yhteydessä vain relevantteihin neuroneihin ja käyttämällä aikaa muuttujana, mikä mahdollistaa tiedon koodaamisen tiheämmin verrattuna perinteisten neuroverkkojen binäärikoodaukseen. Tämä johtaa siihen, että SNN-verkot ovat laskennallisesti suorituskykyisempiä ja hyötysuhteeltaan parempia.

Kuva 1. Perinteisten keinotekoisten neuroverkkojen ja SNN-verkkojen ero.

SNN-verkkojen asynkroninen käyttäytyminen sekä differentiaaliyhtälöiden suorittamisen tarve on laskennallisesti vaativa perinteisille laitteille ja uutta arkkitehtuuria oli kehitettävä. Tässä mukaan tulee neuromorfinen arkkitehtuuri.

Neuromorfinen arkkitehtuuri

Neuromorfinen arkkitehtuuri on aivojen toiminnasta inspiraation saanut ei-von Neuman-arkkitehtuuri, joka koostuu neuroneista ja synapseista. Neuromorfisissa tietokoneissa tietojen käsittely ja tallentaminen tapahtuu samalla alueella. Tämä helpottaa Von Neuman -arkkitehtuurin pullonkaulaa, joka hidastaa perinteisten arkkitehtuurien saavuttamaa maksimikapasiteettia, kun dataa joudutaan siirtämään muistista prosessointiyksiköihin suhteellisen hitailla nopeuksilla. Lisäksi neuromorfinen arkkitehtuuri tukee natiivisti SNN-verkkoja ja hyväksyy piikit syötteinä, mikä mahdollistaa tiedon koodaamisen piikkien saapumisajan, suuruuden ja muodon mukaan.

Näin neuromorfisten laitteiden avainominaisuuksia ovat niiden luontainen skaalautuvuus, tapahtumaohjattu laskenta ja stokastisisuus, koska neuronien laukaisussa voidaan nähdä satunnaisuutta. Tämä tekee neuromorfisesta arkkitehtuurista houkuttelevan niiden erittäin alhaisen tehonkulutuksen ansiosta, joka yleensä on kertaluokkia perinteisiä prosessointijärjestelmiä alhaisempi.

Kuva 2. Perinteinen Von Neumann -arckkitehtuuri ja neuromorfinen arkkitehtuuri.

Neuromorfisen laskennan markkinaennuste

Teknologisesti neuromorfisilla piireillä voi olla suuri rooli tulevalla reunalaskenna ja verkon päätelaitteiden AI-kaudella. Alan odotetun kysynnän ymmärtämiseksi on tarkasteltava tutkimusennusteita. Sheer Analytics & Insightsin raportin mukaan neuromorfisen laskennan maailmanlaajuisten markkinoiden odotetaan kasvavan vuosittain 50,3 prosentin vauhtia ja saavuttavan 780 miljoonaa dollaria vuoteen 2028 mennessä [1]. Mordor Intelligence puolestaan odottaa markkinoiden kasvavan 366 miljoonaan dollariin vuoteen 2026 mennessä, jolloin vuosikasvuksi tulisi 47,4 prosenttia [2].

Verkosta löytyy lisäksi paljon markkinatutkimuksia, jotka povaavat samanlaista kasvua. Vaikka ennusteluvut eivät vastaa toisiaan, yksi asia on selvä: neuromorfisten laitteiden kysynnän odotetaan kasvavan rajusti lähivuosina ja markkinatutkimusyritykset odottavat useiden teollisuudenalojen, kuten teollisuuden, autoteollisuuden, mobiili- ja lääketieteen ottavan neuromorfiset laitteet käyttöönsä erilaisissa sovelluksissa.

Neuromorfinen TinyML

Koska TinyML (pieni koneoppiminen) tarkoittaa koneoppimisen ja neuroverkkojen suorittamista rajatun muisti- ja laskentakapasiteetin laitteissa, kuten mikro-ohjaimissa, on luonnollinen askel sisällyttää neuromorfinen prosessoriydin TinyML-käyttötapauksiin, koska siitä seuraa useita selviä etuja.

Neuromorfiset laitteet ovat tapahtumapohjaisia prosessoreita, jotka toimivat nollasta poikkeavilla tapahtumilla. Tapahtumapohjaiset konvoluutio- ja pistetuotteet ovat laskennallisesti huomattavasti kevyempiä, koska nollia ei käsitellä. Tapahtumapohjainen konvoluutiolaskennan suorituskyky paranee entisestään, kun suodatinkanavissa tai kernelissä on suurempi määrä nollia. Tämä yhdessä aktivointitoimintojen kanssa, kuten Relu-funktion (rectified linear activation function) keskittyminen nollan ympärille, tarjoaa tapahtumapohjaisille prosessoreille ominaisen harvoin tapahtuvan aktivoimisen, mikä pienentää laskennan MAC-vaatimuksia.

Lisäksi neuromorfisten laitteiden prosessipiikkeinä voidaan käyttää rajoitetumpaa kvantisointia - kuten 1-, 2- ja 4-bittistä kvantisointia - verrattuna ANN-verkkojen perinteiseen 8-bittiseen kvantisointiin. Edelleen, koska SNN-verkot on sisällytetty laitteistoon, neuromorfisilla piireillä kuten Brainchipin Akida-siruilla on ainutlaatuinen kyky oppia jatkuvasti. Tämä ei ole mahdollista perinteisillä piireillä, koska ne vain simuloivat hermoverkon toimintaa Von Neumann -arkkitehtuurilla. Tämä johtaa siihen, että laskenta kuluttaa liikaa muistiresursseja, eikä se onnistu verkon reunalla TinyML-järjestelmällä.

Lisäksi neuroverkkomallin koulutuksessa kokonaisluvut eivät tarjoa tarpeeksi kattavuutta mallin tarkkaan kouluttamiseen, joten 8-bittinen harjoittelu ei ole tällä hetkellä mahdollista perinteisissä arkkitehtuureissa. Perinteisissä arkkitehtuureissa on toistaiseksi päästy muutamissa yksinkertaisissa koneoppimisalgoritmeissa (autoenkooderit, päätöspuut) käyttötapauksissa tuotantovaiheeseen reaaliaikaisessa analytiikassa, kun taas neuroverkkoja vasta tutkitaan edelleen.

Yhteenvetona neuromorfisten piirien ja SNN-verkkojen käytön edut päätelaitteissa:

- Erittäin alhainen virrankulutus (miljoonasta mikrojouleen päättelyä kohti)
- Pienemmät MAC-vaatimukset verrattuna perinteisiin neuroverkkoihin
- Pienempi parametrimuistin käyttö verrattuna perinteisiin neuroverkkoihin
- Edge-oppimisominaisuudet

Neuromorfiset TinyML-käyttötapaukset

Kaikesta huolimatta neuromorfisilla ytimillä varustetut mikro-ohjaimet voivat olla erinomaisia teollisuudessa niiden erityisen huippuoppimisen ominaisuuksiensa ansiosta. Näitä ovat:

  • Jo käytössä olevien teollisuuslaitteiden poikkeavuuksien havaitsemissovelluksissa, joissa pilven käyttö mallin kouluttamiseen on tehotonta, joten tekoälylaitteen lisääminen suoraan moottoriin ja harjoittelu reunalla mahdollistaisi helpon skaalautuvuuden. Tämä siksi, että laitteiden ikääntyminen vaihtelee konekohtaisesti, vaikka ne olisivat samaa mallia.
  • Robotiikassa robottikäsivarsien nivelet kuluvat ajan myötä, muuttuvat epävireisiksi (untuned) ja lakkaavat toimimasta tarpeen mukaan. Ohjaimen uudelleensäätäminen tai -virittäminen reunalla ilman ihmisen väliintuloa vähentää tarvetta soittaa ammattilaiselle, vähentää seisokkien tarvetta ja säästää aikaa ja rahaa.
  • Kasvojentunnistussovelluksissa käyttäjän on lisättävä kasvonsa datasarjaan ja koulutettava malli uudelleen pilvessä. Muutamalla henkilön kasvojen kuvalla neuromorfinen laite voi tunnistaa loppukäyttäjän verkon reunalla tapahtuvan oppimisen avulla. Tämä mahdollistaa käyttäjien tietojen suojaamisen laitteella ja saumattomamman käyttökokemuksen. Tätä voidaan käyttää autoissa, joissa eri käyttäjillä on erilaiset mieltymykset esimerkiksi istuimen asennosta, ilmastoinnista jne.
  • Avainsanojen havaitsemissovelluksissa voidaan laitteelle lisätä sanoja laitteella tunnistettavaksi. Tätä voidaan käyttää biometrisissa sovelluksissa, joissa henkilö lisäisi "salaisen sanan", jonka hän haluaa pitää suojattuna laitteella.

Kuva 3. Neuromorfisen oppimisen käyttötapauksia verkon reunalla.

Neuromorfisten päätelaitteiden erittäin pienen tehonkulutuksen ja parantuneen suorituskyvyn tasapaino tekee siitä sopivan akkukäyttöisiin, pitempää toiminta-aikaa vaativiin sovelluksiin. Näiden algoritmien suorittaminen ei ole mahdollista muilla pienitehoisilla laitteilla, koska niilläon rajallisesti laskentaresursseja. Tai toisinpäin: samaan prosessointitehoon yltävät high end -laitteet kuluttavat liian paljon virtaa. Käyttötapauksia ovat:

  • Älykellot, jotka valvovat ja käsittelevät dataa itsenäisesti ja lähettävät vain relevantin, tarpeellisen datan pilveen.
  • Älykkäät kamera-anturit, jotka tunnistavat ihmisiä loogisten komentojen suorittamiseksi. Esimerkiksi automaattinen oven avaaminen henkilön lähestyessä, kun nykyään se perustuu lähestymisanturien käyttöön.
  • Älykäs eläinten seuranta tai valvonta esimerkiksi metsissä, joissa ei ole verkkoyhteyttä tai latausmahdollisuuksia. Halkeaminen havaitseminen valtameriputkien alla reaaliaikaisen tärinä-, näkö- ja äänidatan avulla.
  • Infrastruktuurin valvonnasa neuromorfista mikro-ohjainta voidaan käyttää siltojen liikkeiden, tärinän ja rakenteellisten muutosten jatkuvaan seurantaan mahdollisten vikojen tunnistamiseksi.

Kuva 4. Erittäin vähän tehoa kuluttavia suuren suorituskyvyn käyttötapauksia.

Loppusanat

"Renesas on oivaltanut neuromorfisten laitteiden ja SNN-verkkojen valtavan potentiaalin lisensoimalla neuromorfisen ytimen Brainchipilta [3], joka on maailman ensimmäinen kaupallisten neuromorfisten IP-lohkojen toimittaja”, sanoi Renesasin IoT- ja infrastruktuuriliiketoimintayksikön johtaja Sailesh Chittipeddi.

Erittäin alhaisen hintaluokan piireissä yhtiö on lisännyt osaan sovelluksia Arm M33 -ohjaimen ja piikittävän hermoverkon, jossa on BrainChip-ydin. Lisenssi kattaa ohjelmiston, jolla järjestelmä saadaan toimimaan. [4]

Kun Renesas yrittää innovoida ja kehittää markkinoille parhaita mahdollisia mikropiirejä, yhtiö on innostunut näkemään, kuinka tämä innovaatio helpottaa elämää.

 

Viitteet

[1] “Neuromorphic computing market –industry analysis, size, share, growth, trends, and forecast, 2020-2028.,” sheeranalyticsandinsights.com. [Online]. Available: https://www.sheeranalyticsandinsights.com/market-report-research/neuromorphic-computing-market-21/ [Accessed: 23-Aug-2022]. 

[2] “Neuromorphic chip market growth, forecast (2022-27): Industry trends,” Neuromorphic Chip Market Growth, Forecast (2022-27) | Industry Trends. [Online]. Available: Neuromorphic Chip Market Growth, Forecast (2022-27) | Industry Trends (mordorintelligence.com) . [Accessed: 23-Aug-2022]. 

[3] “BrainChip's Akida set for spaceflight via NASA as Renesas Electronics America signs First IP agreement,” Small Caps, 23-Dec-2020. [Online]. Available: BrainChip’s Akida set for spaceflight via NASA as Renesas Electronics America signs first IP agreement (smallcaps.com.au). [Accessed: 23-Aug-2022].

[4] Arm battles RISC-V at Renesas. [Online]. Available: ARM battles RISC-V at Renesas - eeNews Europe. [Accessed: 23-Aug-2022]. 

MORE NEWS

ST tuo tekoälyagentit mikro-ohjainten ohjelmointiin

STMicroelectronics tuo tekoälyagentit osaksi STM32-mikro-ohjainten ohjelmistokehitystä. Uusi STM32Cube for Agentic AI yhdistää tekoälyagentit ST kehitystyökaluihin, dokumentaatioon ja referenssikoodiin. Yhtiön oman testin mukaan ratkaisu voi vähentää tekoälyn käyttämien tokenien määrää jopa 80 prosenttia.

Muistit paisuttivat Euroopan komponenttikaupan hurjaan kasvuun

Euroopan elektroniikkakomponenttien jakelumarkkina kasvoi kolmannella neljänneksellä peräti 42,7 prosenttia vuodentakaisesta. Myynnin arvo nousi 5,4 miljardiin euroon. Kasvulukujen taustalla on kuitenkin erityisesti muistipiirien voimakas kallistuminen. Samaan aikaan koko teollisuuden komponenttikysyntä näyttää elpyvän laajalla rintamalla.

Varjon lasit armeijan dronetorjunnan koulutukseen

Puolustusvoimat alkaa hyödyntää suomalaisen Varjon virtuaalilaseja lennokkien torjunnan koulutuksessa. Yhteisessä pilotissa sotilaat harjoittelevat droonien havaitsemista ja torjumista virtuaaliympäristössä. Varjon XR-4-lasien kuvatarkkuus riittää jopa pienten FPV-lennokkien tunnistamiseen realistisilta kohtaamisetäisyyksiltä.

Elon Musk haluaa nyt 5G-operaattorien apajille

Elon Muskin SpaceX valmistautuu haastamaan Yhdysvaltain suuria matkapuhelinoperaattoreita rakentamalla oman valtakunnallisen 5G-verkon. Yhtiö on valinnut Qualcommin toimittamaan verkon keskeistä tukiasematekniikkaa. Rakentaminen alkaa vuonna 2027, ja suunnitelmiin kuuluu kymmeniätuhansia tukiasemapaikkoja.

Suomi jää tekoälyn käytössä Pohjoismaiden hännille

Suomi jää selvästi muista Pohjoismaista jälkeen generatiivisen tekoälyn käytössä. Microsoftin tuoreen selvityksen mukaan tekoälyä käyttää Suomessa 30,6 prosenttia työikäisistä, kun Ruotsissa osuus on 37,3 ja Norjassa peräti 49,4 prosenttia. Maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi on pudonnut sijalle 30.

Maailman pienin tehokas AD-muunnin on tässä

Australialainen Silanna on julkistanut Plural Nano -sarjan AD-muuntimet, jotka ovat valmistajan mukaan maailman pienimpiä suorituskykyisiä analogia-digitaalimuuntimia. Vain 3,4 × 3,4 millimetrin kokoiseen koteloon mahtuu jopa 16 bitin tarkkuus, ja sarjan nopeimmat muuntimet yltävät 250 miljoonaan näytteeseen sekunnissa. Uutuudet on suunnattu erityisesti reunalaskennan tekoälysovelluksiin, joissa piirilevytila on rajallinen.

Tekoäly reunalaitteisiin yhdellä klikkauksella

Italialainen SECO lupaa yksinkertaistaa tekoälymallien käyttöönottoa teollisuuden reunalaskentalaitteissa. Uuden Clea 2.0 -ohjelmiston avulla valmiiksi määritetyt tekoälysovellukset voidaan jakaa eri valmistajien laitteisiin yhdellä klikkauksella. Samalla tekoälyagentit tulevat mukaan laitteiden keskitettyyn hallintaan.

Nokia sai tunnustusta teollisuuden digitaalisista kaksosista

Nokia on saanut vuoden 2026 DIMECC Prize -palkinnon pitkäjänteisestä tutkimus- ja kehitysyhteistyöstään. Yksi keskeisistä hankkeista on teollisuuden digitaalisten kaksosten kehittäminen, jossa yhdistetään tekoälyä, 5G-verkkoja ja 360 asteen kuvantamista.

Moottoripyörien kyberturvasta tulee pakollista

Moottoripyörien on pian täytettävä uudet kyberturvallisuusvaatimukset, jotta ne voidaan hyväksyä liikenteeseen. YK:n R155-säännön vaatimukset tulevat voimaan uusille kaksipyöräisten ajoneuvotyypeille joulukuussa 2027 ja kaikille uusille rekisteröitäville ajoneuvoille kesäkuussa 2029. Bosch vastaa muutokseen uudella elektroniikalla, joka eristää ajamisen kannalta kriittiset järjestelmät ulkoisista verkkoyhteyksistä.

ST yhdistää autojen ja teollisuuden mikro-ohjaimet samalle alustalle

STMicroelectronics uudistaa STM32-mikro-ohjainperheensä strategiaa yhdistämällä teollisuuden, autoelektroniikan ja robotiikan ratkaisuja yhteiselle alustalle. Tavoitteena on, että samoja prosessoriarkkitehtuureja, ohjelmistoja ja kehitystyökaluja voidaan hyödyntää eri sovellusalueilla. Uudistuksen näkyvin osa on STM32A-perhe, joka tuo alustaan autojen ja muiden turvallisuuskriittisten järjestelmien vaatimukset.

Nordic tuo Wi-Fin paristokäyttöisiin laitteisiin

Norjalainen Nordic Semiconductor tuo Wi-Fi-yhteydet ja tekoälyn myös pieniin paristokäyttöisiin IoT-laitteisiin. Uuden nRF71-piirisarjan valmiustilan tehonkulutus on jopa 20 kertaa pienempi kuin yhtiön nykyisissä Wi-Fi-piireissä. Samalle sirulle on integroitu myös Bluetooth LE ja Thread, joten erillisiä radiopiirejä ei tarvita.

Bosch avaa sirutehtaitaan ulkopuolisille asiakkaille

Bosch aikoo laajentaa puolijohteiden sopimusvalmistusta ja kasvattaa siruliiketoimintansa viiteen miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö perustaa puolijohteille oman divisioonan vuoden 2028 alussa ja hakee uusia asiakkaita erityisesti robotiikasta ja teollisuusautomaatiosta.

Muistipula nosti Raspberry Pin hinnan pilviin

Muistipiirien kallistuminen näkyy nyt rajusti myös Raspberry Pin hinnoissa. Yhtiö nostaa 16 gigatavun Raspberry Pi 5 -korttitietokoneen hintaa peräti 80 dollarilla. Uusi hinta on 385 dollaria, mikä tarkoittaa yli 26 prosentin korotusta yhdellä kertaa.

Tampereella kehitetään hafniumpohjaista muistia tekoälypiireihin

Tampereen yliopisto ja suomalainen puolijohdeyritys SemiQon kehittävät yhdessä taiwanilaisten kumppanien kanssa uudenlaista hafnium-pohjaista muistiteknologiaa. Tavoitteena on vähentää tekoälypiirien ja datakeskusten energiankulutusta tuomalla muisti ja laskenta nykyistä lähemmäksi toisiaan. Kolmivuotinen hanke on saanut 3,1 miljoonan euron rahoituksen.

Enemmän IoT-dataa yhdellä antennilla

Mikroe on esitellyt uuden LTE Cat.1 10 Click -laajennuskortin, jolla sulautettuihin järjestelmiin voidaan lisätä 4G-yhteys. LTE Cat 1bis -tekniikan ansiosta tiedonsiirto onnistuu yhdellä vastaanottoantennilla jopa 10 megabitin sekuntinopeudella.

Linux kasvaa ennätysvauhtia – koodia jo lähes 42 miljoonaa riviä

Linux-ytimen kehitystahti on noussut ennätykselliseksi. Sunnuntaina julkaistun Linux 7.4 ensimmäisen testiversion kehitykseen sisältyi lähes 20 000 muutosta. Samalla Linuxin lähdekoodin koko lähestyy jo 42 miljoonaa riviä. Kasvua vauhdittaa myös tekoäly, jonka avulla löydetään ja korjataan yhä enemmän ohjelmistovirheitä.

Reaaliaikainen ohjaus FPGA:lle

Microchip laajentaa vähävirtaisten PolarFire FPGA -piiriensä käyttöä teollisuusautomaatiossa. Uusi tuki EtherCAT- ja TSN-verkkotekniikoille mahdollistaa tarkasti ajoitetun tiedonsiirron esimerkiksi robottien, liikkeenohjauksen ja teollisuuden automaatiojärjestelmien tarpeisiin.

Vaisala palkittiin Vuoden kasvuyrittäjänä

Vaisala on valittu vuoden kasvuyrittäjäksi EY Entrepreneur Of The Year -kilpailussa. Vuoden startupiksi tuomaristo valitsi helsinkiläisen jalkinealan yritys VIBAe Oy:n, ja vuoden perheyrityksen tittelin voitti loimaalainen teollisuusautomaatioyritys Pemamek Oy.

Pienydinvoimalan testit alkavat Salmisaaressa ensi keväänä

Suomalaisen Steady Energyn pienydinvoimalan testit alkavat Helsingin Salmisaaressa keväällä 2027. Varsinaisen ydinpolttoaineen sijaan koelaitoksen reaktoria lämmitetään sähkövastuksilla. Noin kuuden megawatin teholla toimivan koelaitoksen tuottama lämpö syötetään Helenin kaukolämpöverkkoon.

Tietoturva ei enää ehdi odottaa ihmistä

Kyberhyökkäykset nopeutuvat tekoälyn avulla niin paljon, ettei ihminen enää välttämättä ehdi reagoida niihin ajoissa. Fortinetin tietoturvatutkija Hossein Jazin mukaan puolustuksen on siirryttävä kohti autonomisia tekoälyagentteja, jotka pystyvät tunnistamaan ja torjumaan hyökkäyksiä koneellisella nopeudella.

45 46 # puffbox mobox till tme native
2026  # mobox för megabox
Oct Nov   # puffbox mobox till square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

5G-verkko ilman operaattoria – DECT NR+ haastaa tutut IoT-ratkaisut

ETN - Technical article5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.

Lue lisää...

OPINION

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • ST tuo tekoälyagentit mikro-ohjainten ohjelmointiin
  • Muistit paisuttivat Euroopan komponenttikaupan hurjaan kasvuun
  • Varjon lasit armeijan dronetorjunnan koulutukseen
  • Elon Musk haluaa nyt 5G-operaattorien apajille
  • Suomi jää tekoälyn käytössä Pohjoismaiden hännille

NEW PRODUCTS

  • Murata kutisti RF-testiliittimen neliömillimetriin
  • 40 TOPSin tekoälyteho ensimmäistä kertaa SMARC-moduulille
  • Muratan lämpötila-anturi on lähes näkymätön
  • 600 megabittiä satelliitin sisällä
  • ISM-taajuuksille entistä pienempi tehovahvistin
 
 

Section Tapet