Tieteen tietotekniikan keskus CSC on teettänyt Taloustutkimuksella selvityksen, kuinka paljon sen palvelut tuottavat hyötyä. Tulos on vaikuttava. Jokainen CSC:n palveluihin investoitu euroa tuottaa yhteiskuntaan 25-37 euron suuruisen hyödyn.
Taloustutkimus mittasi CSC:n suurteholaskennan palveluiden SROI-vaikuttavuutta (Social Return On Investment) vuosien 2018-2023 aikana. Käytetty SROI-laskentamenetelmä perustuu arviointitutkimukseen, sosiaaliseen tilinpitoon ja kustannus–hyöty-analyysiin. Tutkimuksen pohjaksi tehtiin iso joukko haastatteluita, joihin osallistui useita kymmeniä henkilöitä CSC:n eri sidosryhmistä.
Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n supertietokoneet on keskitetty CSC:n Kajaanin datakeskukseen. Siellä sijaitsevat Suomen kansalliset supertietokoneet Puhti ja Mahti sekä yhteiseurooppalainen LUMI, joka on tällä hetkellä Euroopan tehokkain ja yksi maailman vihreimmistä supertietokoneista.
Tieteellinen tutkimus on nykyään datapohjaista ja lähes kaikki tieteenalat hyödyntävät laskennallisia menetelmiä, jotka mahdollistavat suurten data-aineistojen analysoinnin. Sama muutos näkyy myös yritysten tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnassa. Esimerkiksi tekoäly on pohjimmiltaan laskentaa. Sen pohjana olevien suurten kielimallien opettaminen ja tekoälyn soveltaminen vaativat mittavia laskentaresursseja.
Pelkät koneet ja kapasiteetti eivät kuitenkaan riitä. Datan hyödyntäminen vaatii osaamista ja ymmärrystä sekä teknologian kehittämisestä että sen soveltamisesta. Kyse on kokonaisuudesta, jossa Suomella on poikkeuksellisen vahva asema. CSC on Euroopan mittakaavassakin merkittävä laskentakeskus ja osaamiskeskittymä, joka on tukenut Suomen kasvua kokoaan suuremmaksi laskennallisen tieteen ja tutkimuksen maaksi. Tämä vahvistaa koko Suomen kilpailukykyä.
- Tehokkaiden laskentaresurssien suhteellinen merkitys tieteelle ja tutkimukselle sekä koko yhteiskunnan kilpailukyvylle on kasvanut. Tiesimme hyödyt korkeiksi, mutta halusimme tarjota yhteiskunnalliseen keskusteluun mitattua tietoa asiasta, CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo.
Laskennalliset menetelmät ovat isossa roolissa useilla eri teollisuudenaloilla, kuten uusien polttoaineiden ja materiaalien kehittämisessä. Suurteholaskennan ja koneoppimisen avulla tehty virtuaaliseulonta nopeuttaa ja tuo valtavia kustannussäästöjä esimerkiksi lääkekehitykseen sekä nopeuttaa uusien lääkkeiden tai rokotteiden kehittämistä. Ilman suurteholaskentaa nykyaikainen lääketutkimus ei olisi mahdollista. Suurteholaskenta on ratkaisevassa roolissa myös avaruustutkimuksessa, jonka merkitys koko yhteiskunnan eri toiminnoille kasvaa koko ajan muun muassa lisääntyvän satelliittiliikenteen takia. Edistyneet ja resoluutioltaan korkeatasoiset mallinnukset mahdollistavat myös huomattavasti aiempaa tarkemmat sääennusteet, joita hyödynnetään yhteiskunnassa laajasti.
Yhteiseurooppalainen supertietokone LUMI on yksi maailman tärkeimmistä tutkimusinfrastruktuureista, jolla on ennennäkemätön potentiaali osaamisen kehittämiseen laajasti koko yhteiskunnassa. LUMI on myös tällä hetkellä maailman toiseksi tehokkain tekoälyalusta. LUMIlla on laskettu useita erittäin laajoja tekoälyn pohjana olevia kielimalleja.
Teknologiat kuitenkin vanhenevat nopeasti ja LUMIn tekninen käyttöikä päättyy noin vuonna 2027. Korvaavien investointien suunnittelu on jo aloitettu. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut maaliskuun alussa tehdyssä päätöksessään Suomen osallistumista EuroHPC-supertietokoneen isännöintiä koskevaan hakuun enintään 250 miljoonan euron rahoitusosuudella. Tehty päätös vahvistaa pyrkimystä pitää Suomi maailman johtavien laskennan osaamiskeskittymien joukossa.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.