5G-teknologiaa on viime vuosina ympäröinyt runsaasti keskustelua ja huolta sen aiheuttamasta säteilystä. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan pelko on kuitenkin suurelta osin perusteeton. Itse asiassa modernit 5G-verkot ja laitteet voivat altistaa käyttäjän vähemmän radiotaajuiselle säteilylle kuin aiemmat sukupolvet, kuten 4G-verkot.
Viime vuonna julkaistu tutkimus “Determining the relationship between mobile phone network signal strength and RF-EMF exposure” (Open Research Europe, 2024) osoittaa, että puhelimen säteilyaltistus liittyy suoraan verkon kentänvoimakkuuteen. Mitä parempi signaali, sitä pienempi on puhelimen oma lähetysteho, ja sitä pienempi on käyttäjän altistus. Kun verkon peitto ja kapasiteetti ovat hyvät, puhelin ei joudu lähettämään täydellä teholla pitääkseen yhteyttä yllä.
Heikossa kentässä tilanne on päinvastainen. Kun tukiasema on kaukana tai signaali on heikko, puhelin kompensoi tilannetta lisäämällä lähetystehoaan. Tämä nostaa hetkellisesti käyttäjän kudoksiin imeytyvää energiaa, jota mitataan niin sanottuna SAR-arvona (Specific Absorption Rate). Siksi verkon kattavuus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon puhelin säteilee käytännön olosuhteissa.
5G-verkkojen tekninen toteutus on myös merkittävä tekijä. Toisin kuin aikaisemmat 4G-verkot, 5G hyödyntää moniantennijärjestelmiä (MIMO) ja säteenmuodostusta (beamforming), jotka ohjaavat signaalin tarkasti haluttuun suuntaan. Tämä tarkoittaa, että tehoa käytetään tehokkaammin ja kohdistetummin – eikä kaikkialle yhtä aikaa kuten vanhemmissa verkoissa. Tuloksena on vähemmän kokonaislähetystehoa ja keskimäärin pienempi altistus käyttäjälle.
Lisäksi 5G käyttää pääasiassa samoja tai vain hieman korkeampia taajuuksia kuin 4G, eli alueella 700 MHz – 3,5 GHz. Nämä taajuudet ovat niin sanottua ionisoimatonta säteilyä, joka ei kykene rikkomaan DNA:ta tai aiheuttamaan syöpää. Myös korkeammat niin sanotut millimetriaallot (mmWave, yli 20 GHz) imeytyvät vain ihon pintakerrokseen eivätkä tunkeudu syvemmälle kudoksiin.
Säteilyn turvallisuutta valvotaan tarkasti. Kaikki markkinoille tulevat puhelimet testataan ennen myyntiä varmistaakseen, että niiden SAR-arvot pysyvät tiukasti säädeltyjen rajojen sisällä. Euroopan unionissa raja-arvo on 2,0 W/kg ja Yhdysvalloissa 1,6 W/kg. Nämä rajat sisältävät vähintään 50-kertaisen turvallisuusmarginaalin suhteessa tunnettuun biologiseen vaikutukseen. Käytännössä puhelimien todellinen SAR käyttötilanteessa jää yleensä kauas alle näiden arvojen.
Tutkijoiden mukaan 5G:n parempi verkkopeitto ja tehokkaampi tehonsäätö tarkoittavat, että tavallisen käyttäjän altistus on keskimäärin pienempi kuin 4G-aikana. Pelko siitä, että 5G “säteilee enemmän”, perustuu siis väärinkäsitykseen. Parempi yhteys vähentää puhelimen omaa säteilyä.
Myös laitevalmistajat kehittävät jatkuvasti uusia ratkaisuja mittausten ja turvallisuuden parantamiseksi. Japanilainen Anritsu Corporation on yhteistyössä Microwave Factoryn ja sveitsiläisen SPEAGin kanssa kehittänyt automaattisen SAR-mittausjärjestelmän, joka nopeuttaa ja tehostaa 4G- ja 5G-laitteiden säteilyturvallisuuden testausta. Järjestelmä yhdistää MWF:n MATEOS-ohjelmiston, SPEAGin cSAR3D-mittausjärjestelmän ja Anritsun MT8000A- ja MT8821C-tukiasemasimulaattorit. Ratkaisu automatisoi aiemmin manuaaliset mittaukset, vähentää virhemahdollisuuksia ja varmistaa, että mobiililaitteet täyttävät tiukimmatkin turvallisuusstandardit ennen markkinoille pääsyä.
Anritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.
