Check Pointin tutkimustoiminnasta vastaava Check Point Research kertoo haittaohjelmakatsauksessaan, että maailman yleisimpien haittaohjelmien listalla on ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen mukana mobiilitroijalainen. Mobiilihaittaohjelmien listalla uusi XHelper-tulokas kiri marraskuussa kärkisijalle.
XHelper-niminen mobiilitroijalainen tavattiin ensimmäistä kertaa maaliskuussa 2019. Se on Android-käyttäjiin kohdistettu monitoiminen haittaohjelma, joka voi ladata muita haitallisia sovelluksia sekä näyttää haitallisia mainoksia. Se myös kykenee asentamaan itsensä uudelleen, vaikka uhri olisi poistanut sen.
Haittaohjelman koodia on viimeisen puolen vuoden aikana päivitetty jatkuvasti, mikä on auttanut sitä välttämään mobiililaitteiden virustorjuntaa ja tartuttamaan uusia uhreja. Sen seurauksena XHelper on tällä hetkellä maailman kahdeksanneksi yleisin haittaohjelma.
Maailman yleisin haittaohjelma, bottiverkko Emotet, säilytti ykkössijansa myös marraskuussa. Sitä esiintyi kuitenkin enää yhdeksässä prosentissa organisaatioista maailmanlaajuisesti, kun lokakuussa määrä oli 14 prosenttia.
- Sekä Emotet että XHelper ovat monipuolisia ja rikollisten tarpeisiin mukautuvia. Ne voivat esimerkiksi levittää roskapostia sekä jakaa kiristyshaittaohjelmia ja roskamainoskampanjoita käyttäjien laitteille. Tämä osoittaa, että rikolliset tavoittelevat taloudellista hyötyä useilla eri taktiikoilla sen sijaan, että käyttäisivät vain yhtä metodia, kuten kryptolouhintaa viime vuonna, sanoo Check Pointin tutkijaryhmää vetävä Maya Horowitz.
Myös Suomessa xHelper-mobiilitroijalainen on noussut yleisimpien haittaohjelmien listalle, sijalle 7. Kärkisijaa pitää yhä kryptovaluutan louhija XMRig.
Suomen yleisimmät haittaohjelmat marraskuussa 2019
- XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Esiintyvyys 6,67 %.
- TrickBot – Pääasiassa pankkihuijauksiin tähtäävä haittaohjelma. Esiintyvyys 6,67 %.
- Magecart – Hyökkäystyyppi, jossa haitallista JavaScript-koodia upotetaan verkkokaupan sivuille tavoitteena saada haltuun maksutietoja. Esiintyvyys 5,33 %.
- Bitbaumer – Kiristyshaittaohjelma, jonka organisaatioihin kohdennetuissa hyökkäyksissä vaaditaan suuria lunnaita tietokoneiden salauksien purkamiseksi. Esiintyvyys 3,11 %.
- Joker. Esiintyvyys 3,11 %.
- Formbook – Windows-järjestelmän haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin. Esiintyvyys 3,11 %.
- XHelper. Esiintyvyys 2,22 %.
- Guerrilla. Esiintyvyys 2,22 %.
- FalloutEK. Esiintyvyys 1,78 %.
- Lotoor – Hakkerointityökalu, joka hyödyntää Android-käyttöjärjestelmän haavoittuvuuksia juurioikeuksien saamiseksi vaarantuneista mobiililaitteista. Esiintyvyys 1,78 %.
Mobiilihaittaohjelmien globaalilla listalla ykkösenä oli marraskuussa xHelper, jota käytetään muiden haitallisten sovellusten lataamiseen ja mainosten näyttämiseen. Sovellus pystyy piiloutumaan käyttäjältä ja virustorjuntaohjelmilta ja asentamaan itsensä uudelleen, jos käyttäjä poistaa sen. Toisella sijalla oli muita haittaohjelmia Adroid-puhelimille lataava Guerrilla, joka on onnistuttu upottamaan useisiin sovelluksiin. Kolmanneksi yleisin oli Android-laitteiden haavoittuvuuksia hyödyntävä hakkerityökalu Lotoor.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
