Useimmissa uusissa autoissa on jonkinlainen automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä. USA:n tieliikenneviranomaisen testeissä nämä järjestelmät osoittautuivat suoraan sanoen surkeiksi. Ne eivät estä jalankulkijaan törmäämistä.
NHTSA:n (National Highway Traffic Safety Administration) mukaan eri valmistajien AEB-järjestelmillä (automatic emergency braking) varustetut autot törmäsivät iltahämärässä joka ainoaa tietä ylittävään jalankulkijaan, kun nopeutta oli 40 kilometriä tunnissa. 30 kilometrin tuntinopeudessa alle jäi 40 prosenttia jalankulkijoista.
Lämpökameratekniikkaa kehittävä Flir Systems demosi tammikuun alussa omaa ratkaisuaan, joka on edelleen kehitysvaiheessa. Flirin mukaan sen lämpökameralla tehostettu AEB-järjestelmä havaitsi kaikki jalankulkijat NHTSA-testin kaltaisissa olosuhteissa.
Yhtiön mukaan ADAS-järjestelmät voivat taata jalankulkijoiden turvallisuuden vain yhdistämällä eri kuvantamistekniikoita. Tutkan, ultraäänianturien ja LiDARin rinnalle täytyy lisätä lämpökamera. Käytännössä tulokset osoittavat, että nykyiset AEB-järjestelmät eivät toimi ja niiden saaminen riittävän luotattaviksi tarkoittaa niiden kallistumista.
Flir on julkaissut Youtubessa videon, joka kuvaa hyvin AEB-järjestelmien ongelmia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
