Suomessa myytiin viime vuonna 114 200 uutta henkilöautoa. Näistä sähköautoja oli 1897 kappaletta. Monen hallituksessa istuvan puolueen tavoitteet sähköautojen määrän kasvamisesta karkaavat koko ajan kauemmaksi.
Eduskuntavaalien alla tarkimmin sähköautotavoitteensa ilmaisi sosialidemokraattinen puolue. Sen mukaan Suomen teillä pitäisi olla 750 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Kun vihreät haluaa kieltää polttomoottoriautojen myymisen tuona samana vuonna, sen sähköautovisio on vähintään yhtä kunnianhimoinen.
Sähköautojen myynti kasvoi viime vuonna Trafin tilastojen mukaan 2,4-kertaiseksi edellisvuodesta. Kasvuvauhti on erinomainen, mutta selvää on ettei se voi jatkua samana ilman merkittäviä taloudellisia helpotuksia ostajille. Mikäli sähköautojen myynti kaksinkertaistuisi aina vuosittain, myytäisiin tänä vuonna 4500 sähköautoa ja vuonna 2023 jo yli 60 tuhatta sähköautoa.
Hybridiladattavia myydään tällä hetkellä enemmän. Viime vuonna ladattavia bensiinihybridejä myytiin hieman yli 5800 kappaletta. Määrä kasvoi edellisvuodesta reilulla tuhannella, joten hybridien vahvin veto näyttää hiipuvan. Ladattavia dieselhybridejä myydään hyvin pieniä määriä.
Suomen ongelma on se, että myydyistä uusista henkilöautoista yli 72 prosenttia on edelleen bensiinikäyttöisiä ja joka viides uusi auto kulkee dieselillä. Autoverotuksen rakenne tekee autokannastamme koko ajan vanhempaa, mikä osaltaan hidastaa siirtymistä kohti puhtaampia moottoritekniikoita.
Ehkäpä tänään alkaneesta hallituksen ilmastokokouksesta saadaan vihdoin konkreettisia toimia sähköautoilun edistämiseksi. Muussa tapauksessa liikenteen päästöjen pudottaminen hallitusohjelmaan kirjatulla tavalla tulee jäämään haaveeksi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
