Pitäisikö olla huolissaan, kun Nokia jätettiin viime viikolla kokonaan ulos China Mobilen toisen vaiheen 5G-laajennuksesta? Verkkotekniikkaa seuraava Lightreading-sivusto on esittänyt mielenkiintoisen analyysin Nokiasta ja sen kovimmista kilpailijoista. Johtuvatko Nokian vaikeudet sen vuosia jatkuneista säästöohjelmista?
Nokian ongelmat ovat kulminoituneet Reefshark-piirien ongelmiin. Jos haluaa rankasti yleistää, ongelmat piirien valmistuksessa ovat johtaneet jo pääjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan vaihtumiseen. Risto Siilasmaan piti siirtyä syrjään hallituksen puheenjohtajan paikalta, mutta keskiviikolla kaavailtu yhtiökokous on siirretty koronaviruksen takia myöhäisempään ajankohtaan.
Mutta miksi Nokia ajautui ongelmiin? Lightreadingin mukaan Nokia on tullut jälkijunassa toimintojensa tehostamisessa. Vuosina 2017-18 sen työntekijöiden määrä kasvoi yli 103 tuhanteen eli 1,3 prosenttia suuremmaksi Alcatel-Lucent -fuusion seurauksena. Samaan aikaan Ericsson leikkasi työvoimastaan viisi prosenttia. ZTE vähensi peräti 9 prosenttia työvoimastaan.
Huawei sen sijaan toimii kaikkia liike-elämän sääntöjä vastaan. Vuonna 2018 se kasvatti henkilöstönsä 188 tuhanteen ja viime vuonna 196 tuhanteen. Ongelma on se, että säästämisen, henkilöstöleikkauksien tai jopa rekrytointien jäädyttämisen seurauksena yritysten kilpailukyky lähes aina heikkenee.
Eniten kilpailukykyyn 5G:ssä vaikuttaa tietysti tekniikan vaatimat tutkimuspanostukset. Viime vuonna Ericssonin tutkimusmenot olivat noin 3,8 miljardia dollaria ja tutkimuksessa työskenteli 25 100 henkilöä. Tutkimusmenot kasvoivat ja tutkijoiden määrä kasvoi 1500:lla.
Samaan aikaan Nokia pienensi tutkimusmenojaan vuoden 2018 noin viidestä miljardista dollarista 4,8 miljardiin dollariin (4,4 miljardia euroa). Viime vuonna yhtiö joutui lisäämään R&D-panostuksiaan nimenomaan Reefsharkin ongelmien takia, mutta tämäkin tarkoitti vain, että tutkimusmenoista leikattiin hieman aiottua vähemmän.
Vertailu Huaweihin on epäreilu, sillä Huawei toimii paljon laajemmalla alueella. Viime vuonna Huawei kuitenkin kasvatti tutkimusmenonsa 18,6 miljardiin dollariin. T&K-henkilöstön määrä kasvoi viime vuonna 80 tuhannesta 96 000:een. Huawei on jo kertonut panostavansa tänä vuonna tutkimukseen 20 miljardia dollaria. Vaikka iso osa summasta menee kulutuselektroniikan laitteiden, ennen kaikkea älypuhelinten kehitykseen, voi hyvin kysyä, miten Nokia ja Ericsson voivat kilpailla näiden panostusten kanssa.
Maaliskuun alussa Nokia toimitti Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinoita valvovalle viranomaiselle (SEC) vuotuisen Form 20F- asiakirjan, jossa luetellaan 18 sivua erilaisia liiketoiminnan riskejä ja uhkia. Pitkästä asiakirjasta selviää paljon. Nokian Form 20F -asiakirjan voi ladata täältä.
Ericssonin Form 20F -asiakirja löytyy täältä.
Lightreadingin artikkeli löytyy täältä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
BeagleBoard.orgin tunnettu PocketBeagle-kehittäjäkortti on saanut merkittävän päivityksen uudessa PocketBeagle 2 -versiossa. Uudistuksessa laitteeseen on lisätty neliytiminen suoritin ja ensimmäistä kertaa myös grafiikkaprosessori, mikä avaa entistä laajempia mahdollisuuksia sulautettujen järjestelmien kehittämiseen.
