Suomessa pitäisi nykyhallituksen mukaan olla 700 tuhatta sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Autoalan mukaan tavoite on mahdollista saavuttaa, mutta se edellyttää muutoksia auton hankinnan verotukseen.
Autoalan tiedotuskeskus esitteli tänään omaa käyttövoimatiekarttaansa, joka kuvaa eri käyttövoimien tulevaa kehitystä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autokannassa. Ennusteen mukaan sähköistyminen etenee uusien autojen ensirekisteröinneissä lähivuosina nopeasti.
Sähköistyminen etenee kaikilla rintamilla täyssähköautojen, ladattavien hybridien sekä erilaisten sähköisten hybridivoimalinjojen yleistyessä. Ladattavien autojen osuus ensirekisteröinneistä kasvoi viime vuonna noin 18 prosenttiin. Näistä oli ladattavia hybridejä 14 prosenttia ja täyssähköautoja noin 4 prosenttia.
Vertailun vuoksi: Norjassa yli puolet viime vuonna myydyistä henkilöautoista oli täyssähköautoja. Norja on tässä kehityksessä maailman ylivoimainen ykkönen ja siellä tulokset perustuvat erittäin voimakkaaseen sähköautoilun verotukeen.
Suomessa ladattavien autojen osuuden arvioidaan autoalan käyttövoimaennusteessa kasvavan hieman yli 40 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Vielä tällä vuosikymmenen alkupuolella ladattavat hybridit ovat täyssähköautoja suositumpia, mutta täyssähköautojen suosio kasvaa erityisesti vuoden 2025 jälkeen.
Autoalan tiekartassa arvioidaan, että jo nykyisellä kehityksellä Suomessa voisi olla hieman yli 600 000 ladattavaa autoa vuosikymmenen lopussa. Yleistyminen edellyttää kuitenkin määrätietoista investointia latausinfrastruktuuriin, jotta kotitalouksilla ja yrityksillä olisi mahdollisuus hankkia ladattava auto.
Mikäli autoilussa hankinnan verotuksesta luovuttaisiin vaiheittain ja siirrettäisiin verotuksen painopistettä vuosittaiseen veroon, autokannan kierto nopeutuisi ja autokannan sähköistyminen etenisi nopeammin. Tällöin ladattavien autojen määrä autokannassa kasvaisi tällöin jo lähes 750 000 autoon vuoteen 2030 mennessä.
Hallituksen Fossiilittoman liikenteen tiekartassa tavoitteena on noin 700 000 sähköauton kanta vuodelle 2030. Autoalan ennusteen mukaan tavoite olisi saavutettavissa, mikäli autokannan kiertoa voitaisiin nopeuttaa hankinnan verotukseen tehtävillä muutoksilla.
Suomen henkilöautokannassa on vuonna 2030 yli 2,2 miljoonaa polttomoottoriautoa. Koska autokannan mittakaavassa käyttövoimamurros on hidas, nopeat hinnanmuutokset tai arvonalenemat eivät ole uusien tai perinteisten käyttövoimien autoilla todennäköisiä. Autojen teknistaloudellinen käyttöikä on Suomessa Euroopan pisimpiä.
Toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta muistuttaa, että autokanta vaihtuu Suomessa yli 20 vuoden välein, joten muutokset ovat hidasliikkeisiä. - Vaikka sähköautojen määrä kasvaa noin 600 000 autoon, noin 80 prosenttia autokannasta kulkee vielä vuonna 2030 polttomoottorilla. Autokannan käyttövoimamurros on looginen evoluutio – ei nopea ja hallitsematon revoluutio, Rissa toteaa.
Yksi haaste sähköautotavoitteiden kannalta on se, että tällä hetkellä hallituspuolueet näkevät autoilun ennen kaikkea fiskaalisesti. Autojen verotuksesta on nykykehityksellä katoamassa noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan tämä miljardi euroa pitää autoilusta jatkossakin kerätä, tavalla tai toisella (ks. Autoalan webinaari 15.1.2021).
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
