Suomessa pitäisi nykyhallituksen mukaan olla 700 tuhatta sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Autoalan mukaan tavoite on mahdollista saavuttaa, mutta se edellyttää muutoksia auton hankinnan verotukseen.
Autoalan tiedotuskeskus esitteli tänään omaa käyttövoimatiekarttaansa, joka kuvaa eri käyttövoimien tulevaa kehitystä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autokannassa. Ennusteen mukaan sähköistyminen etenee uusien autojen ensirekisteröinneissä lähivuosina nopeasti.
Sähköistyminen etenee kaikilla rintamilla täyssähköautojen, ladattavien hybridien sekä erilaisten sähköisten hybridivoimalinjojen yleistyessä. Ladattavien autojen osuus ensirekisteröinneistä kasvoi viime vuonna noin 18 prosenttiin. Näistä oli ladattavia hybridejä 14 prosenttia ja täyssähköautoja noin 4 prosenttia.
Vertailun vuoksi: Norjassa yli puolet viime vuonna myydyistä henkilöautoista oli täyssähköautoja. Norja on tässä kehityksessä maailman ylivoimainen ykkönen ja siellä tulokset perustuvat erittäin voimakkaaseen sähköautoilun verotukeen.
Suomessa ladattavien autojen osuuden arvioidaan autoalan käyttövoimaennusteessa kasvavan hieman yli 40 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Vielä tällä vuosikymmenen alkupuolella ladattavat hybridit ovat täyssähköautoja suositumpia, mutta täyssähköautojen suosio kasvaa erityisesti vuoden 2025 jälkeen.
Autoalan tiekartassa arvioidaan, että jo nykyisellä kehityksellä Suomessa voisi olla hieman yli 600 000 ladattavaa autoa vuosikymmenen lopussa. Yleistyminen edellyttää kuitenkin määrätietoista investointia latausinfrastruktuuriin, jotta kotitalouksilla ja yrityksillä olisi mahdollisuus hankkia ladattava auto.
Mikäli autoilussa hankinnan verotuksesta luovuttaisiin vaiheittain ja siirrettäisiin verotuksen painopistettä vuosittaiseen veroon, autokannan kierto nopeutuisi ja autokannan sähköistyminen etenisi nopeammin. Tällöin ladattavien autojen määrä autokannassa kasvaisi tällöin jo lähes 750 000 autoon vuoteen 2030 mennessä.
Hallituksen Fossiilittoman liikenteen tiekartassa tavoitteena on noin 700 000 sähköauton kanta vuodelle 2030. Autoalan ennusteen mukaan tavoite olisi saavutettavissa, mikäli autokannan kiertoa voitaisiin nopeuttaa hankinnan verotukseen tehtävillä muutoksilla.
Suomen henkilöautokannassa on vuonna 2030 yli 2,2 miljoonaa polttomoottoriautoa. Koska autokannan mittakaavassa käyttövoimamurros on hidas, nopeat hinnanmuutokset tai arvonalenemat eivät ole uusien tai perinteisten käyttövoimien autoilla todennäköisiä. Autojen teknistaloudellinen käyttöikä on Suomessa Euroopan pisimpiä.
Toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta muistuttaa, että autokanta vaihtuu Suomessa yli 20 vuoden välein, joten muutokset ovat hidasliikkeisiä. - Vaikka sähköautojen määrä kasvaa noin 600 000 autoon, noin 80 prosenttia autokannasta kulkee vielä vuonna 2030 polttomoottorilla. Autokannan käyttövoimamurros on looginen evoluutio – ei nopea ja hallitsematon revoluutio, Rissa toteaa.
Yksi haaste sähköautotavoitteiden kannalta on se, että tällä hetkellä hallituspuolueet näkevät autoilun ennen kaikkea fiskaalisesti. Autojen verotuksesta on nykykehityksellä katoamassa noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan tämä miljardi euroa pitää autoilusta jatkossakin kerätä, tavalla tai toisella (ks. Autoalan webinaari 15.1.2021).
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
