Itsenäisesti liikkuvan dronen tai muun robotin on havainnoitava ympäristöään ja tulkittava havaintojaan tauotta. Tämä vaatii nykyteknologioilla enemmän energiaa kuin kevyen laitteen akut voivat tarjota. Siksi VTT kumppaneineen kehittää näköaistia jäljitellen nopeaa, turvallista ja energiatehokasta konenäköjärjestelmää.
Näkyvää ympäristöä havainnoiva ja havaintoja tulkitseva konenäköjärjestelmä on itseohjautuvien laitteiden perusedellytys. Nopeuden ja turvallisuuden takaamiseksi konenäön on toimittava laitteissa paikallisesti. Tämä onnistuu itseohjautuvissa autoissa lidar-tutkien ja tietokoneiden avulla, kun taas kevyemmissä laitteissa, kuten itsenäisesti lentävissä droneissa, akut eivät riitä tavallisten tietokoneiden käyttöön.
VTT:n koordinoimassa, EU:n rahoittamassa MISEL-hankkeessa pyritään kehittämään nopea, luotettava ja energiatehokas konenäköjärjestelmä, jota voitaisiin hyödyntää muun muassa droneissa, teollisuus- ja palveluroboteissa sekä valvontajärjestelmissä.
Hanketta koordinoivan VTT:n erikoistutkija Jacek Flakin mukaan työn alla on algoritmien ohella laitteita, jotka sopivat paikalliseen havainnointiin ja analysointiin paremmin kuin tietokoneet mikroprosessoreineen ja näytönohjaimineen. - Otamme mallia ihmisen näköaistista, joka toimii paikallisesti, nopeasti ja energiaa säästäen. Olennaista on, että järjestelmä suodattaa käsiteltäviä havaintoja alusta asti sen sijaan, että se ottaisi sarjan tavallisia valokuvia ja kävisi läpi kaiken, mitä niissä on, Flak selventää.
MISEL-hankkeessa kehitettävä neuromorfinen eli aivojen toimintaa jäljittelevä konenäköjärjestelmä koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen laite on järjestelmän sensorina toimiva fotodetektori eli valonilmaisin, jonka kvanttipisteet havainnoivat näkyvän valon alueella sekä lähi-infrapuna-alueella. Infrapuna-alueen käyttö mahdollistaa havainnot myös sumussa, sateessa ja pimeässä.
Silmänpohjan tapaan sensori valikoi ja pakkaa dataa ja lähettää sen eteenpäin. Ketjun toinen laite jäljittelee takaraivossa sijaitsevia pikkuaivoja, ja se voi tarjota ohjeita esimerkiksi nopeaan väistämisreaktioon. Ketjun kolmas laite on aivokuorta jäljittelevä prosessori, joka analysoi dataa yhä syvällisemmin ja ohjaa sensoria keskittymään kiinnostaviin kohteisiin. Hankkeen tavoitteena on opettaa järjestelmä koneoppimisen keinoin tunnistamaan erilaisia tapahtumia, esimerkiksi erottamaan lentävä drone ja lintu toisistaan, ja ennakoimaan tapahtumien kulkua.
VTT keskittyy hankkeessa koordinoinnin lisäksi aivokuorta jäljittelevän prosessorin ja uudenlaisen haihtumattoman muistin kehittämiseen. Lisäksi VTT vastaa eri teknologioiden yhteensopivuudesta ja eri komponenttien yhdistämisestä prosessoreihin.
Vuoden 2021 alussa alkaneeseen, nelivuotiseen MISEL-hankkeeseen osallistuu VTT:n ohella kahdeksan eurooppalaista tutkimuskumppania. EU:n Horizon 2020 -ohjelma rahoittaa projektia 4,96 miljoonalla eurolla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
