Tietoturvayhtiö Check Point Softwaren tutkimusosasto kertoo, että Suomen yleisin haittaohjelma oli lokakuussa edelleen kiristysohjelma Mailto. Maailmanlaajuisesti kärkisijaa pitää jo viidennen kerran Trickbot. Uusi Apache-palvelinten haavoittuvuus on noussut nopeasti eniten hyödynnettyjen haavoittuvuuksien top10:een.
Pankkitroijalainen Trickbot jatkaa maailman yleisimpänä haittaohjelmana. Sitä esiintyy neljässä prosentissa maailman yritysverkoista. Trickbot kykenee varastamaan taloudellisia tietoja, tunnuksia ja muita henkilötietoja sekä levittämään verkossa kiristysohjelmia. Trickbot on ollut yleisimpien haittaohjelmien listalla jo viisi kertaa tammikuisen Emotetin alasajon jälkeen. Sitä päivitetään jatkuvasti uusilla ominaisuuksilla ja jakelutavoilla, minkä ansiosta se on joustava ja monikäyttöinen haittaohjelma.
Yleisimmin hyödynnettyjen haavoittuvuuksien joukkoon ylsi lokakuussa uusi haavoittuvuus nimeltään ”Apache HTTP Server Directory Traversal”. Apache julkaisi paikkauksen ohjelmistoonsa, mutta se todettiin riittämättömäksi. Apache HTTP Server -palvelinohjelmistossa on yhä haavoittuvuus, jonka onnistunut hyödyntäminen voi antaa hyökkääjälle pääsyn järjestelmän tiedostoihin.
- Apache-haavoittuvuus havaittiin vasta lokakuun alussa, ja se on jo maailman kymmenenneksi hyödynnetyin, mikä osoittaa, kuinka nopeita hyökkääjät ovat liikkeissään. Apache-käyttäjillä olisi ehdottomasti oltava käytössään riittävät turvatoimet, sanoo Check Pointin tietoturvatutkijoiden ryhmää johtava Maya Horowitz.
Check Pointin Suomen ja Baltian maajohtaja Sampo Vehkaojan mukaan yksi 61:sta organisaatiosta maailmassa kärsii kiristysohjelmista joka viikko. - Se on järkyttävä luku ja yritysten on tehtävä enemmän. Monet hyökkäykset alkavat yksinkertaisella sähköpostilla, joten käyttäjien koulutus tunnistamaan nämä uhat on yksi organisaatioiden tärkeimmistä torjuntakeinoista, Vehkaoja sanoo.
Suomen yleisin haitake lokakuussa oli edelleen kiristysohjelma Mailto. Sitä esiintyi noin seitsemässä prosentissa maan yritysverkoista.
Suomen yleisimmät haittaohjelmat lokakuussa 2021
- Mailto (tunnetaan myös nimellä NetWalker) – Päivitetty versio Kokoklock-kiristyshaittaohjelmasta, joka leviää enimmäkseen roskapostien kautta. Esiintyvyys 7,39 %.
- Formbook – Windows-järjestelmän haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin. Esiintyvyys 3,5 %.
- Lokibot – Tietorosvo, joka tunnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sillä on versiot sekä Windows- että Android-käyttöjärjestelmille. Haittaohjelma kerää tunnistetietoja esimerkiksi sovelluksista, selaimista, sähköpostiohjelmista sekä IT-hallintatyökaluista, kuten PuTTY-ohjelmistosta. LokiBotia myydään hakkerointifoorumeilla, ja sen lähdekoodin uskotaan vuotaneen, mikä mahdollistaa lukuiset muunnelmat. Jotkin LokiBotin Android-versiot sisältävät myös kiristysominaisuuden. Esiintyvyys 3,11 %.
- XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Esiintyvyys 3,11 %.
- AgentTesla – Edistyksellinen etäkäyttötroijalainen, joka pystyy esimerkiksi uhrinsa näppäinten painalluksia seuraamalla ja kuvakaappauksia ottamalla pääsemään käsiksi kohdelaitteen ohjelmistoihin (esimerkiksi Outlook-sähköposti, Google Chrome ja Mozilla Firefox) syötettyihin kirjautumistietoihin. Esiintyvyys 1,95 %.
- Taurus – C/C++ -kielinen tietoja varastava, huhtikuusta 2020 alkaen palveluna myyty haittaohjelma (malware-as-a-service). Taitavasti piiloutuva Taurus leviää yleensä haitallisia liitetiedostoja sisältävien roskapostikampanjoiden välityksellä. Esiintyvyys 1,56 %.
- TrickBot – Windows-alustaan kohdistettu, pääasiassa pankkihuijauksiin tähtäävä haittaohjelma, jota levitetään lähinnä roskapostikampanjoiden tai muiden haittaohjelmaperheiden kautta. Esiintyvyys 1,56 %.
- Osiris, Rjump, Remcos, Genome, Vidar, Qbot – Kaikkien haittaohjelmien esiintyvyys 1,17 %.
Maailman yleisimmät haittaohjelmat ja haavoittuvuudet lokakuussa 2021
- Trickbot – Pääasiassa pankkihuijauksiin tähtäävä haittaohjelma, joka saa jatkuvasti uusia päivityksiä. Esiintyvyys 4 %.
- XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Esiintyvyys 3 %.
- Remcos – Jakaa haittaohjelmia roskaposteihin liitettyjen Microsoft Office -asiakirjojen kautta. Esiintyvyys 2 %.
Mobiilihaittaohjelmien globaalilla listalla ensimmäisenä oli xHelper, jota käytetään muiden haitallisten sovellusten lataamiseen ja mainosten näyttämiseen. Sovellus pystyy piiloutumaan käyttäjältä ja virustorjuntaohjelmilta sekä asentamaan itsensä uudelleen, jos käyttäjä poistaa sen.
Kuva: Adobe Stock
Tutkimustenkin mukaan aivan liian harva muuttaa älylaitteensa oletussanaa. Usein salasanana säilyy esimerkiksi ”admin”. Brittihallitus on säätänyt lain, joka pakottaa käyttäjän asettamaan yksilöllisen salasanan.
Nokia tukee avoimesti Open RAN -verkkotekniikkaa. Kaikki mukana olevat osapuolet eivät kuitenkaan pidä Nokiaa kovin suuressa arvossa. Deutsche Telekomin, Orangen, Telecom Italian, Telefónican ja Vodafonen viime viikolla julkaisema raportti syyttää Nokiaa siitä, että sen kehittävät O-RAN-rajapinnat toimivat vain Nokian omilla laitteilla.
Southamptonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet nopean ja energiatehokkaan datan laserkirjoitusmenetelmän. Dataa kirjoitetaan piidioksidilasille tiheydellä, joka on yli 10 000 kertaa suurempi kuin Blue-Ray-levyn tallennustekniikka. Yhdelle levylle voitaisiin tekniikalla tallentaa yli 500 teratavua dataa.
Mikään aukko ei nykyään jää verkossa kokeilematta. Suurten yritysten verkkopalveluita skannataan useita kertoja päivässä, ja koko internet voidaan skannata 45 minuutissa, kun aikaisemmin siihen on mennyt viikkoja, kirjoittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tutkimusaluejohtajana toimiva Ari Alamäki.