<
Suomi nousee Ooklan uudessa 5G-vertailussa tekoälysovellusten kannalta kiinnostavaan kärkiryhmään. Perinteinen latausnopeus ei enää yksin kerro, kuinka hyvin mobiiliverkko palvelee tekoälyä. Ratkaisevampia mittareita ovat uplink, peruslatenssi, kuormituksen aikainen latenssi sekä yhteys pilvialustoihin, joissa suuri osa tekoälyn inferenssistä ajetaan.
Suomen vahvin luku on latenssi. Ooklan mittauksissa Suomen 5G-verkon multi-server-latenssi on 33,3 millisekuntia. Se nostaa Suomen koko 22 maan vertailussa neljänneksi Singaporen, Arabiemiraattien ja Malesian jälkeen. Euroopassa Suomi on tässä mittarissa kärjessä, edellä esimerkiksi Ruotsia, Norjaa, Saksaa ja Britanniaa.
Lukema on tekoälyn kannalta olennainen, koska Ooklan mukaan tekstipohjaiset suuret kielimallit ja agenttimainen tekoäly vaativat alle 50 millisekunnin verkkolatenssin, ja keskusteleva puhetekoäly alle 40 millisekuntia. Suomi alittaa molemmat rajat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verkko jättää enemmän viivebudjettia itse tekoälymallin prosessoinnille, pilviyhteydelle ja palvelimen jonotukselle.
Ooklan mukaan tekoälyvalmius järjestää maat eri tavalla kuin perinteinen 5G-nopeusvertailu. Raaka latausnopeus ei enää riitä, sillä tekoälyliikenne on aiempaa uplink-painotteisempaa, purskeisempaa ja herkempi latenssin vaihtelulle.
Suomen uplink-luvut ovat myös kohtuullisen vahvat. Suomen mediaani-uplink on Ooklan mukaan 23,66 megabittiä sekunnissa, mikä ylittää raportissa käytetyn 20 megabitin tavoitetason vaativammille multimodaalisille tekoäly- ja AR-sovelluksille. Uplinkin osuus koko 5G-läpäisystä on kuitenkin vain 10,04 prosenttia, eli verkko on edelleen selvästi downlink-painotteinen. Osuus on silti noussut vuodesta 2023 noin 0,7 prosenttiyksikköä.
Myös kuormituksessa Suomi pärjää hyvin. Ooklan degradation ratio -mittari kertoo, kuinka paljon latenssi heikkenee, kun yhteys on täysin kuormitettu. Suomen suhdeluku on 3,9x, mikä on vertailun kolmanneksi paras tulos Britannian ja Indonesian jälkeen. Ooklan luokittelussa alle 5x tarkoittaa, että verkko säilyttää vastekykynsä hyvin myös kuormituksessa.
Pilviyhteyksissä Eurooppa on Ooklan mukaan koko vertailun vahvin alue. Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteydet Azureen ovat erityisen nopeita. Suomen mediaaniviive Azureen on 49,1 millisekuntia. Tämä on tärkeää, koska tekoälysovelluksen todellinen käyttökokemus muodostuu koko ketjusta päätelaitteelta mobiiliverkon ja operaattorin reitityksen kautta pilveen.
Raportti ei kuitenkaan tarkoita, että nykyinen 5G olisi valmis kaikkiin tekoälyn käyttötapauksiin. Teksti- ja puhetekoälylle Suomen luvut ovat vahvat, mutta AR:n ja jatkuvan multimodaalisen näön vaatimukset ovat paljon tiukemmat. Ooklan mukaan yksikään vertailun maa ei saavuta AR:n alle 10 millisekunnin tavoitetta, ja vain Singapore alittaa edes 30 millisekunnin minimitason.
Tekoäly on jo selkeästi ohittanut kokeiluvaiheen. Avnet Insights 2026 -selvityksen mukaan tekoäly on monilla elektroniikan aloilla jo mukana käytössä olevissa tuotteissa, ja sen soveltaminen yleistyy nopeasti kaikkialla EMEA-alueella.