
Wirepas on tamperelainen IoT-talo, jonka kehittämä erittäin joustavasti skaalautuva MESH-protokolla on jo ehditty hyväksyä ETSI- ja ITU-standardiksi. Nyt näyttää siltä, että tamperelaisten protokollan suosio on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun.
Tänä vuonna Wirepas on kertonut jo useasta uudesta asiakkaasta, joka aikoo hyödyntää sen protokollaa IoT-ratkaisuissaan. Erityisesti Wirepas Massive -protokollan mahdollistama tavaroiden logistinen seuranta niin sisä- kuin ulkotiloissa yleistyy nyt nopeasti.
Eilen Wirepas kertoi, että amerikkalainen LinkLabs käyttää Wirepasin tekniikkaa paikantamaan tuotteita omassa AirFinder Onsite -ratkaisussaan. Pari viikkoa sitten DMI kertoi, että hyödyntää Wirepasin IoT-tekniikkaa digitaalisten kaksosten rakentamiseen teollisuudessa.
EnviroSmart yhdistää puolestaan omat vedentilaa monitoroivat anturinsa verkkoon Wirepasin MESH-tekniikalla. Intrex taas käyttää Wirepas Massivea asukkaiden seurantaan hoitokodeissa.
Miksi Wirepasin protokolla sitten vetää juuri nyt? Standardoinnilla on taatusti oma roolinsa: standardoitu ratkaisu tarkoittaa vakaata teknistä tukea, suurempaa asiakasmäärää ja myös teknistä laatua. Wirepasilla on kuitenkin pari erityistä teknistä etua puolellaan.
Ensinnäkin protokolla mahdollistaa ensimmäisenä 5G-vaatimusten mukaisen miljoonan IoT-laitteen kytkemisen verkkoon yhdellä neliökilometrillä. Toinen iso etu on IoT-verkon toiminta ilman operaattoria. ETSIssä nimellä DECT-2020 toimiva tekniikka on käytössä kaikkialla vapaana olevalla 1,9 gigahertsin kaistalla ja se onkin ainoa IoT-tekniikka, jolla on käytössään sama taajuusalue kaikkialla.
Hyvin todennäköisesti Wirepasin yhteistyösopimukset ovat vasta alkusoittoa. Tämä vuoden aikana tekniikkaa tukevien radiopiirien tarjonta kasvaa nopeasti, minkä on pakko näkyä Wirepasin kumppanuuksien määrässä nopeana kasvuna.












– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.






Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.

