Liikennevalo täyttää sata vuotta. Elokuun 6. päivänä vuonna 1914 Clevelandin kaupungissa otettiin käyttöön ensimmäinen liikennevalo. Satavuotias vanhus voi hyvin ja on ikääntyessään muuttumassa aiempaa selvästi älykkäämmäksi.
Alkuaikoina liikennevaloja ohjattiin manuaalisesti. Nykyisin ne on varustettu lukuisilla antureilla, jotka toimivat infrapunan, radiosignaalien tai paineen avulla, jolloin anturit on upotettu tien asvalttiin. Kovin älykkäiksi liikennevaloja ei voi vieläkään sanoa.
Tämä tulee muuttumaan tulevaisuudessa, ainakin mikäli saksalaistutkijoilta kysytään. Braunschweigin tekninen yliopiston vetää laajaa UR:BAN-tutkimusprojektia, jossa kehitetään parempaa liikenteen hallintaa.
Tavoite on tehdä liikenteestä turvallisempaa, tehokkaampaa ja vihreiden arvojen myötä myös pienikulutuksisempaa. Tähän pyritään simuloinnin ja mallinnuksen työkaluilla. Uutta on pitkälle viety verkottuminen, jossa autot keskustelevat keskenään sekä liikenteen ohjausjärjestelmän kanssa.
Autojen ja järjestelmän välinen informaatio (C2X, car-to-infrastucture) kertoo liikenteen parametrejä - autojen määrä, nopeus, suunta - ohjausjärjestelmälle. Tämän informaation perusteella liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa lennossa.
Autoissa järjestelmä osaa laskea ja kertoa kuljettajalle, mikä on oikea ajonopeus, jotta risteyksissä ei joudu odottelemaan. Braunschweigissa ryhdytään jo tänä vuonna testamaan näitä tekniikoita oikean liikenteen seassa.
UR:BAN-projekti on 80 miljoonan euron hanke, jossa on mukana autoteollisuuden ja ohjelmistoalan yrityksiä, yliopistoja, tutkimusinstituutteja ja viranomaisia. Saksan energiaministeriö rahoittaa puolet projektin kuluista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
