Digitaaliselle kaksoselle ei ole täydellistä määritelmää. Sillä tarkoitetaan simulaatiomallia, kokonaista simulaattoria, sitä käytetään ohjelmistokehityksessä. Selvää on, että digitaalisen kaksosen merkitys kasvaa nyt erityisesti tuotekehityksessä, sanoi tiiminjohtaja Jarkko Nokka eilen Etteplanin teknologiapäivässä.
- Digitaalinen kaksonen on löysä termi. Periaatteessa se on mikä tahansa digitaalinen esitys kohteestaan. Tavallaan se syntyy jo silloin, kun tuote tai järjestelmä on konseptitasolla.
Nokan mukaan digitaalisen kaksosen hyöty on se, että konpeptia tai ideaa voidaan puskea eteenpäin. Voidaan tehdä virheitä usein ja aikaisemmin. Tuotekehittäjän ei tarvitse vielä määrittää komponentteja, ja silti voidaan kokeilla ja testata.
Digikaksosen käytöstä seuraa monia etuja. Alijärjestelmäsuunnittelussa tuote on jo paljon valmiimpi, eikä tuotekehityksen jälkimmäisessä vaiheessa, kun siirrytään testiportaaseen, ole enää ”tulipaloja sammutettavana”, kuten Nokka muotoili.
Jos simulaatiojärjestelmät saadaan keskustelemaan keskenään, saadaan simulaatioklusteri. Sen myötä tuotteen markkinoille saamiseen kuluva aika lyhenee. - Tarvitaan vähemmän fyysisiä prototyyppejä, ja tuotekehitys etenee pidemmälle virtuaalisesti.
Digitaalisen kaksosen teoreettisen perustan muodostaa simulointi. Etteplanin teknisen laskennan johtaja Kati Lindroos muistutti, että simulointi voi perustua erilaisiin malleihin. Fyysisiin, fysiikkapohjaisiin, tilastollisiin tai datavetoisiin. - Simulointia tehdään, jotta tuotekehitys olisi tehokkaampaa, jotta laatua ja turvallisuus paranee, jotta kustannukset saadaan alas, ja jotta tuotteiden elinkaari olisi pidempi.
Nokian uusi toimitusjohtaja Justin Hotard on ollut yhtiön ruorissa vasta muutaman viikon ajan ja nyt hän esitteli ensimmäisen osavuosikatsauksensa. Ehkä osuvasti ensimmäistä kertaa Nokian kiinteiden verkkojen liiketoiminta eli verkkoinfrastruktuuri ohitti liikevaihdossa mobiiliverkot. Tämä heijastaa Nokian muuttuvaa fokusta.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
