Digitaaliselle kaksoselle ei ole täydellistä määritelmää. Sillä tarkoitetaan simulaatiomallia, kokonaista simulaattoria, sitä käytetään ohjelmistokehityksessä. Selvää on, että digitaalisen kaksosen merkitys kasvaa nyt erityisesti tuotekehityksessä, sanoi tiiminjohtaja Jarkko Nokka eilen Etteplanin teknologiapäivässä.
- Digitaalinen kaksonen on löysä termi. Periaatteessa se on mikä tahansa digitaalinen esitys kohteestaan. Tavallaan se syntyy jo silloin, kun tuote tai järjestelmä on konseptitasolla.
Nokan mukaan digitaalisen kaksosen hyöty on se, että konpeptia tai ideaa voidaan puskea eteenpäin. Voidaan tehdä virheitä usein ja aikaisemmin. Tuotekehittäjän ei tarvitse vielä määrittää komponentteja, ja silti voidaan kokeilla ja testata.
Digikaksosen käytöstä seuraa monia etuja. Alijärjestelmäsuunnittelussa tuote on jo paljon valmiimpi, eikä tuotekehityksen jälkimmäisessä vaiheessa, kun siirrytään testiportaaseen, ole enää ”tulipaloja sammutettavana”, kuten Nokka muotoili.
Jos simulaatiojärjestelmät saadaan keskustelemaan keskenään, saadaan simulaatioklusteri. Sen myötä tuotteen markkinoille saamiseen kuluva aika lyhenee. - Tarvitaan vähemmän fyysisiä prototyyppejä, ja tuotekehitys etenee pidemmälle virtuaalisesti.
Digitaalisen kaksosen teoreettisen perustan muodostaa simulointi. Etteplanin teknisen laskennan johtaja Kati Lindroos muistutti, että simulointi voi perustua erilaisiin malleihin. Fyysisiin, fysiikkapohjaisiin, tilastollisiin tai datavetoisiin. - Simulointia tehdään, jotta tuotekehitys olisi tehokkaampaa, jotta laatua ja turvallisuus paranee, jotta kustannukset saadaan alas, ja jotta tuotteiden elinkaari olisi pidempi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
