Kyberturvallisuuden ratkaisuja kehittävän Arctic Wolfin mukaan niin sanottu juice jacking -hakkerointi eli mehutus on yllättävä tiedonkalastelun muoto. Yhtiö kehottaakin kaikkia varovaisuuteen julkisia latauspaikkoja käyttäessään.
Julkiset USB-liitännöin varustetut latauspaikat ovat yleistyneet viime vuosina valtavasti. Lentokentät, ostoskeskukset, ravintolat ja jopa monet julkiset kulkuneuvot junista linja-autoihin mahdollistavat monien laitteiden lataamisen pelkällä USB-johdolla. Myös hakkerit ovat huomanneet tämän. Tämä mahdollistaa puhelimen hakkeroinnin latauspaikan kautta. Keinoa onkin käytetty hakkerien omiin rikollisiin tarkoituksiin. Houkutus käyttää näennäisesti vaarattoman näköistä latausmahdollisuutta voi altistaa oman älylaitteen haittaohjelmille tai muulle väärinkäytölle.
Ladattavan laitteen virtaa kutsutaan monesti englanniksi juiceksi eli suomennettuna mehuksi. Tästä tulee käsite juice jacking, jota voi suomeksi kutsua vaikkapa mehuttamiseksi. Käytännössä sähkövirran kautta tapahtuva lataus kaapataan ulkopuolisen omaan käyttöön datakaapelin kautta, joka vaarantaa käyttäjän laitteen ja täten myös tietoturvan.
Suomessa mehutus on vielä melko harvinaista, mutta suuremmissa ulkomaisissa kaupungeissa tällaiselle altistuminen on suurempi riski. Etenkin isot käyttäjämäärät houkuttelevat rikollisia uusien mahdollisuuksien äärelle. Vaikka vahvistettuja tapauksia on vielä varsin vähäinen määrä, on tärkeää valistaa kuluttajia tällaisesta riskistä. Latauspaikkoja tulee yhä enemmän julkisiin paikkoihin.
Yksi tämänkaltaisia hakkerointitapoja hidastava seikka on sen suhteellinen tehottomuus suhteessa vaivaan. Latauspaikan muokkaaminen on vaikeaa ja vaatii fyysisiä toimenpiteitä, toisin kuin esimerkiksi verkon yli tapahtuvat tiedonkalasteluyritykset. Ilmiö kuitenkin herättää huolta, sillä ihmisten riippuvuus ladattavista älylaitteista on nousussa. Jopa noin 53 prosenttia eurooppalaisista käyttää älypuhelintaan ensisijaisena viihde- ja työvälineenä matkustaessaan.
On myös tärkeä ymmärtää vaarantuneen latauspaikan riskit. Suurimpia näistä ovat hakkerin pääsy henkilökohtaisiin tietoihin, kuten yhteystietoihin, valokuviin, sähköposteihin ja salasanoihin. Lisäksi hakkeri voi halutessaan asentaa haitta- tai vakoiluohjelmia tai vaihtoehtoisesti lukita laitteen ja vaatia lunnaita sen avaamiseksi.
Toimenpiteet mehutuksen varalle ovat melko yksinkertaisia. Latauksessa voi käyttää esimerkiksi pelkkää lataamiseen tarkoitettua kaapelia, joka estää tiedonsiirron usb-väylästä. Vaihtoehtoisesti puhelinta voi ladata omasta varavirtalähteestä tai pistorasiasta puhelimen omaa laturia käyttämällä. Erityisesti sellaisia usb-latauspaikkoja kannattaa välttää, joissa näkyy irrallisia johtoja tai joissa latauspaikan kansi on irrallaan. Myös erikseen hankittava datablokkerilaite kaapelin ja latauspaikan välissä estää tiedonsiirron.
Nykyaikaiset puhelimet useimmiten ilmoittavat varoituksin, mikäli tiedonsiirtoa yritetään sitä itse aloittamatta. Tällaisiin ilmoituksiin kannattaa suhtautua vakavissaan ja lukea ne huolellisesti ennen luvan antamista.
Tekoälypalvelinten kasvava tehotiheys tekee datakeskusten varmistamisesta aiempaa monimutkaisempaa. Ylimääräiset teholähteet voivat parantaa käyttövarmuutta, mutta samalla ne lisäävät lämpökuormaa ja häiritsevät ilmavirtoja. Siksi tehonsyöttö, varmennus ja jäähdytys on suunniteltava yhtenä kokonaisuutena.
