Kyberuhkien luonne on muuttumassa pysyvästi. Fortinetin Suomen maajohtaja Janne Tägtström muistuttaa, että maailmassa skannataan verkkojen haavoittuvuuksia tällä hetkellä noin 36 000 kertaa sekunnissa. Yhä useammin hyökkäysten taustalla on tekoälyn avulla luotu haittakoodi, joka kykenee muuntumaan itsenäisesti. Tämä vie pelin uudelle tasolle, jossa ihminen ei enää yksin pysty vastaamaan hyökkäysten nopeuteen.
- Ensimmäiset itsenäisesti mutatoituvat haittaohjelmat nähtiin jo viime vuonna. Kun hyökkäyksen muokkaamisen kustannus laskee nollaan, puolustautuminen muuttuu perustavanlaatuisesti. Tarvitaan automaatiota ja politiikkapohjaista suojausta, Tägtström sanoo.
Tägtström painottaa, että käsitys Suomen syrjäisestä ja kielimuurin suojaamasta asemasta on osoittautunut virheelliseksi. Phishing-viestit ovat laadultaan korkeatasoisia, ja verkkojen tiedustelu on jatkuvaa. - Kyse ei ole enää yksittäisistä hyökkäyksistä, vaan pysyvästi kohonneesta uhkatasosta, hän toteaa.
Vaikka yrityksillä on käytössään runsaasti suojausteknologioita, suurin haaste liittyy niiden yhteentoimivuuteen ja organisaatiorakenteisiin. - Teknologia ei rakenna resilienssiä, vaan se syntyy kyvykkyyksistä, toimintamalleista ja harjoittelusta. Jos jatkamme nykyisellä tavalla, digitalisaatiosta tulee haurasta ja luottamus rapautuu, Tägtström varoittaa.
Tägtström korostaa, että digitaaliset palvelut läpäisevät koko organisaation, joten turvallisuutta ei voida rakentaa siiloutuneesti. Tarvitaan alustamainen toimintamalli, jossa tietoturva on osa kaikkea tekemistä.
Fortinetin ratkaisu perustuu yhtenäiseen käyttöjärjestelmään ja avoimeen ekosysteemiin. Yhtiö toimii tiiviisti 400 kumppanin kanssa. - Kumppaniverkostolla on kriittisen tärkeä rooli. Se mahdollistaa skaalautuvuuden ja sen, että voimme kytkeä tietoturvan osaksi asiakkaan omia prosesseja, Tägtström sanoo.
Tägtström korostaa, että vaikka automaatio ja tekoäly ovat välttämättömiä, ihmisen rooli ei katoa. - Mikään ei voita harjoittelua. Organisaatioiden täytyy varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus harjoittelemalla kriisitilanteita ja viemällä opit käytäntöön, hän kiteyttää.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
