Suomella on parhaat valmiudet toimia Pohjoismaiden ensimmäisen fuusioreaktorin sijoituspaikkana, selviää VTT:n tuoreesta tutkimuksesta. Raportin mukaan Suomen kehittynyt sääntely-ympäristö ja aktiivinen ydinenergialain uudistus tekevät maasta houkuttelevimman vaihtoehdon fuusioenergian pilottihankkeelle.
Fuusioenergiaa on pitkään pidetty tulevaisuuden puhtaan energian ratkaisuna, ja nyt sen kaupallistaminen on Pohjoismaissa askeleen lähempänä. Yksityinen fuusioenergiayhtiö Novatron Fusion Group (NFG) suunnittelee ensimmäisen fuusioreaktorinsa rakentamista 2030-luvulla. Yhtiön tavoitteena on kehittää magneettiseen peiliin perustuva fuusioreaktorikonsepti, joka tuottaa kustannustehokasta ja päästötöntä energiaa.
VTT:n laatimassa selvityksessä vertailtiin fuusioenergian sääntelyä, ympäristötekijöitä sekä yhteiskunnallisia ja operatiivisia valmiuksia Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.
Tulosten mukaan Suomi on edellä muita Pohjoismaita fuusioenergian sääntelyvalmiuksissa, ja Ruotsi seuraa tiiviisti perässä. Suomi uudistaa parhaillaan ydinenergialakiaan, mikä yksinkertaistaa lupaprosessia ja vähentää esteitä fuusioteknologian pilotoinneilta. Muutokset on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2027.
VTT:n tutkimusryhmän johtajan Markus Airilan mukaan lupaavimmat sijoituspaikat löytyvät olemassa olevilta teollisuusalueilta, joilla on hyvät liikenneyhteydet. - Satamien ja tutkimuskeskittymien läheisyys sekä raskaan liikenteen maayhteydet ovat ratkaisevia tekijöitä, Airila toteaa.
Raportin mukaan parhaat sijaintivaihtoehdot pilottifuusioreaktorille ovat Suomessa pääkaupunkiseutu noin 50 kilometrin säteellä Helsingistä, Ruotsissa Tukholman ja Nyköpingin välinen alue, ja Kööpenhaminan ja Malmön metropolialue Tanskan ja Ruotsin rajalla. Lisäksi tunnistettiin kymmenkunta toissijaista sijoituspaikkaa eri Pohjoismaissa.
Fuusiohankkeet voivat Airilan mukaan edetä nopeammin kuin moni odottaa, jos viranomaiset, teollisuus ja paikallisyhteisöt tekevät tiivistä yhteistyötä. - Fuusiolaitos toisi ympärilleen merkittävää yhteiskunnallista hyötyä – uusia työpaikkoja, huipputeknologian kysyntää ja vientimahdollisuuksia, Airila arvioi.
Suomalaiset energiayhtiöt ovat jo kiinnostuneet fuusioteknologiasta. Esimerkiksi St1 sijoitti viime keväänä 13 miljoonaa euroa Novatron Fusion Groupiin, tukien yhtiön puhtaan energian kehitystyötä. Projektin seuraavassa vaiheessa laaditaan tarkempia paikkakohtaisia selvityksiä yhdessä pohjoismaisten sidosryhmien ja teollisuuskumppanien kanssa. Näissä arvioidaan muun muassa maanomistusta, paikallista hyväksyttävyyttä ja teknistä toteutettavuutta.
Kuva: Novatron Fusion Group
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
