Eurooppalaiset teknologiayhtiöt Nokia ja Ericsson ovat yhdistäneet voimansa saksalaisen Fraunhofer Heinrich Hertz -instituutin (HHI) kanssa kehittääkseen seuraavan sukupolven videokoodekkiteknologiaa, joka tulee määrittämään 6G-aikakauden mediasisältöjen laatua ja tehokkuutta. Yhteistyön tavoitteena on luoda uusi kansainvälinen pakkausstandardi, joka tarjoaa huomattavasti paremman pakkaustehokkuuden kuin nykyiset ratkaisut – ja samalla tukee tulevaisuuden immersiivisiä, reaaliaikaisia videokokemuksia.
Kolmikon proof-of-concept -ratkaisu on jo saanut myönteisen arvioinnin kansainvälisiltä standardointielimiltä, ITU-T:n Video Coding Experts Groupilta (VCEG) ja ISO/IEC:n Moving Picture Experts Groupilta (MPEG). Seuraavan sukupolven koodekki tulee jatkamaan nykyisten H.26x- ja MPEG-standardien linjaa ja on todennäköisesti osa yhteistä JVET-työtä (Joint Video Experts Team), jonka aiempia tuloksia ovat olleet muun muassa H.265/HEVC ja H.266/VVC.
Tuleva standardi on tarkoitettu erityisesti 6G-verkkoteknologian aikakaudelle, jolloin videon rooli kasvaa entisestään osana mobiiliviestintää, suoratoistoa ja laajennetun todellisuuden (XR) sovelluksia. Koodekin on määrä vastata myös uusien käyttökohteiden, kuten autonomisten ajoneuvojen, teollisen etäohjauksen ja tekoälyn tuottaman sisällön, vaatimuksiin.
Yhteistyön tavoitteena on samalla vahvistaa Euroopan asemaa globaaleissa standardointiprosesseissa. Sekä Nokia että Ericsson korostavat avoimuutta, kestävyyttä ja yhteistyötä perusarvoina, joilla pyritään turvaamaan eurooppalainen vaikutusvalta tulevaisuuden digitaalisen median määrittelyssä.
Uuden videokoodekin odotetaan olevan valmis vuosina 2029–2030, jolloin se tulee muodostamaan perustan seuraavan vuosikymmenen mediasisältöjen jakelulle. Sitä ennen nykyinen H.266/VVC pysyy keskeisenä teknologiana, erityisesti korkealaatuisessa suoratoistossa ja skaalautuvissa sovelluksissa.
Nokian tutkimusjohtaja Ville-Veikko Mattila painottaa, että yhtiö on ollut mukana jokaisen markkinoilla vakiintuneen videokoodekin kehityksessä viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Ericssonin tutkimusjohtaja Magnus Frodigh puolestaan näkee yhteistyön osoituksena siitä, että eurooppalaiset teknologiayhtiöt voivat yhdessä ohjata koko alan kehityssuuntaa.
Fraunhofer HHI:n johtaja professori Thomas Wiegand, yksi alan arvostetuimmista nimistä, näkee yhteishankkeen myös osoituksena Euroopan vahvasta mediakoodaamisen osaamisesta ja sen kyvystä tuottaa ratkaisuja, jotka määrittävät tulevien sukupolvien audiovisuaaliset kokemukset.
NNPF parantaa videonlaatua tekoälyllä
Samalla kun uusi koodekki etenee tutkimusvaiheesta kohti standardointia, Nokia on kehittänyt rinnakkaista tekoälypohjaista Neural Network Post Filtering (NNPF) -teknologiaa. NNPF parantaa videon laatua reaaliaikaisesti ilman bittivirran kasvua käyttämällä Versatile Supplemental Enhancement Information (VSEI) -laajennusta osana nykyisiä koodekkeja, kuten H.266/VVC:tä.
Kyse ei ole uudesta koodekista, vaan tekoälysuodattimesta, joka palauttaa pakkausprosessissa kadonneita yksityiskohtia, kuten väri- ja tekstuurisävyjä. Teknologia toimii nykyisillä laitteilla, joissa on NPU- tai TPU-laskentatuki, ja se on ensimmäinen virallisesti standardointiin etenevä tekoälylaajennus videokoodauksen historiassa.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.