Ranska rakentaa parhaillaan Euroopan seuraavaa eksascale-luokan supertietokonetta, ja sen arkkitehtuuri kertoo paljon myös siitä, miltä Suomen tuleva LUMI:n seuraaja tulee näyttämään. Alice Recoque -niminen järjestelmä perustuu Evidenin BullSequana XH3500 -alustaan ja AMD:n seuraavan sukupolven “Venice”-prosessoreihin sekä Instinct MI430X -kiihdyttimiin. Kokonaisuus takaa yli yhden eksaflopsin HPL-suorituskyvyn, mikä nostaa koneen Euroopan tehokkaimpien joukkoon.
Alice Recoquen GPU-kiihdytinarkkitehtuuri on erityisen merkittävä. Jokainen MI430X-kiihdytin käyttää 432 gigatavun HBM4-muistia ja tarjoaa lähes 20 teratavua sekunnissa muistikaistaa, mikä nopeuttaa sekä tieteellistä laskentaa että suurten AI-mallien koulutusta. Ranskan ratkaisu osoittaa suuntaa myös energiatehokkuudessa: kone vie 25 prosenttia vähemmän räkkejä kuin aiemmat vastaaavat järjestelmät ja parantaa GPU-tehokkuutta jopa 50 prosentilla. Koko laskentaklusteri jäähdytetään lämpimällä vedellä, jotta hukkaenergia voidaan kierrättää.
Samaan suuntaan on menossa myös Kajaaniin suunniteltu LUMI:n seuraava kehitysaskel. Vaikka virallisia teknisiä valintoja ei ole julkistettu, odotukset ovat selvät. LUMI-2 tai niin sanottu LUMI-AI tulee rakentumaan samalla perusperiaatteella: GPU-keskeinen arkkitehtuuri, erittäin suuri HBM-muistimäärä, energiatehokas lämminvesijäähdytys ja eksascale-luokan tehot. Myös LUMI:n seuraavan sukupolven tulee olla täysin AI-natiivi, sillä nykyinen järjestelmä on ollut vahvasti HPC-laskentaan painottunut ja AI-käyttö kasvaa nopeasti.
Ranskan valinnat viittaavat siihen, että EuroHPC pysyy AMD:n GPU-arkkitehtuurin ja Evidenin infrastruktuurin tiellä. Myös LUMI-keskuksen energiatehokas datakeskus sopii hyvin tällaisen sukupolven koneen vaatimuksiin.
Alice Recoquen toteutus toimii siis käytännössä esikuvana – tai ainakin teknisenä ennakkosignaalina – sille, minkälaiseen kokonaisuuteen myös Suomen uusi LUMI-supertietokone suuntaa. Erityisesti HBM4-muistia hyödyntävät GPU-kiihdyttimet ja energiatehokas lämminvesijäähdytys tulevat olemaan seuraavan sukupolven perusvaatimuksia.
Arduino UNO Q:n lanseeraus herätti syystäkin innostusta: kyseessä on ensimmäinen Arduino UNO -perheen kortti, jossa yhdistyvät mikroprosessori ja mikro-ohjain. UNO Q on vakuuttava uusi laitteistoalusta, joka tulee tutussa Arduino-ystävällisessä muodossa. Sen Debian-pohjaista Linuxia ajava prosessori, reaaliaikaiset ohjausominaisuudet ja uusi tehokas Arduino-kehitysympäristö avaavat käyttäjille mahdollisuuden rakentaa huomattavasti aiempaa kehittyneempiä sovelluksia.