Kiinalainen BYD aikoo asentaa kiinteän elektrolyytin akun ensimmäiseen automalliinsa jo vuonna 2027. Kyse ei kuitenkaan vielä ole varsinaisesta massatuotannosta, vaan uuden akkutekniikan ensimmäisestä demonstraatiovaiheesta. Laajamittaiseen tuotantoon BYD tähtää vuosikymmenen vaihteessa.
BYD varatoimitusjohtaja Stella Li vahvisti aikataulun espanjalaisen Carwow'n haastattelussa. Hänen mukaansa BYD on johtavassa asemassa sekä kiinteän elektrolyytin akkujen teknologiassa että niiden kaupallistamisessa.
– Ensi vuonna meillä on yksi malli, joka on ensimmäinen tällä teknologialla varustettu malli, Li sanoi haastattelussa.
Li ei kuitenkaan kertonut, mistä automallista on kyse. Myöskään akun kapasiteetista, energiatiheydestä, toimintamatkasta tai tuotantomääristä ei annettu uusia tietoja. Vuoden 2027 autoa ei myöskään ole vahvistettu yleiseen myyntiin tulevaksi sarjatuotantomalliksi.
Aikataulu vastaa BYD aiemmin julkistamaa suunnitelmaa. Yhtiön akkuyksikön FinDreamsin teknologiajohtaja Sun Huajun kertoi jo vuonna 2025, että kiinteän elektrolyytin akkujen demonstraatiokäyttö alkaisi noin vuonna 2027. Suuren mittakaavan kaupallista tuotantoa on suunniteltu noin vuodelle 2030.
BYD kehittää sulfidipohjaista kiinteän elektrolyytin akkua. Yhtiö on valmistanut pilottilinjallaan muun muassa 60 ampeeritunnin kennoja. Kiinteä elektrolyytti korvaa nykyisissä litiumioniakuissa käytettävän nestemäisen elektrolyytin, mikä mahdollistaa periaatteessa suuremman energiatiheyden ja parantaa akun turvallisuutta.
BYD mukaan tekniikka tulee alkuvaiheessa todennäköisesti kalliimpiin automalleihin. Yhtiön aiempien suunnitelmien mukaan kiinteän elektrolyytin akut ja nykyiset litiumrautafosfaattiin eli LFP-kemiaan perustuvat akut tulevat elämään rinnakkain: solid-state-tekniikka suunnataan ensin premium-luokkaan, kun taas LFP säilyy edullisemmissa ja suurten volyymien autoissa.
BYD ei ole yksin tavoittelemassa kiinteän elektrolyytin akkua liikenteeseen vuosikymmenen loppupuolella. Useat autonvalmistajat ja akkuyhtiöt ovat käynnistäneet omia pilotti- ja ajoneuvotestejään, mutta teollisen mittakaavan valmistus ja sen kustannukset ovat edelleen tekniikan keskeisiä haasteita.
Kuvassa BYD:n nykyinen Blade-akusto. Yhtiö aikoo tuoda kiinteän elektrolyytin akun ensimmäiseen automalliin vuonna 2027.
– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.