Suomalaiset Iceye ja Nokia ryhtyvät yhdessä rakentamaan valtioiden omistamia ja hallitsemia LEO-satelliittiviestintäjärjestelmiä. Ensimmäiset tietoliikennesatelliitit on tarkoitus laukaista vuonna 2028.
Yhtiöiden tavoitteena on tarjota erityisesti valtioille, puolustusvoimille, rajavalvonnalle ja viranomaisille turvallisia laajakaistayhteyksiä matalalta Maan kiertoradalta. Järjestelmä on tarkoitettu täydentämään maanpäällisiä sotilas- ja kaupallisia verkkoja esimerkiksi tilanteissa, joissa tavalliset tietoliikenneyhteydet ovat häiriintyneet tai niitä vastaan hyökätään.
Poikkeuksellista mallissa on se, että asiakasvaltio voi omistaa ja hallita koko järjestelmää. Kokonaisuuteen kuuluvat satelliitit, maa-asemajärjestelmät sekä vaativiin olosuhteisiin suunnitellut käyttäjäpäätelaitteet. Näin kriittinen tietoliikenne ei olisi riippuvainen ulkomaisen kaupallisen satelliittioperaattorin verkosta tai käyttöehdoista.
Iceyelle yhteistyö merkitsee laajentumista tutkasatelliiteista varsinaiseen satelliittitietoliikenteeseen. Yhtiö on tähän asti rakentanut liiketoimintaansa erityisesti SAR-tutkasatelliittien ja niiden tuottaman tilannekuvan ympärille. Nyt samaa valtioille tarjottavaa suvereenin avaruusinfrastruktuurin mallia laajennetaan tietoliikenteeseen.
Nokia puolestaan tuo kokonaisuuteen turvalliset verkkoteknologiansa sekä osaamisensa tietoliikenneinfrastruktuurista. Yhtiöt aikovat integroida satelliitit, maanpäällisen infrastruktuurin ja käyttäjäpäätelaitteet yhdeksi järjestelmäksi, joka tarjoaa suuren kapasiteetin ja pienen viiveen yhteyksiä valituille operaatioalueille.
– Valtioiden täytyy voida omistaa ja hallita tietoliikenteensä kokonaan ilman riippuvuutta ulkomaisen kaupallisen operaattorin käyttöehdoista, Iceyen toimitusjohtaja ja perustaja Rafal Modrzewski sanoo.
Nokian toimitusjohtajan Justin Hotardin mukaan satelliittiyhteydet täydentävät maanpäällisiä verkkoja erityisesti tilanteissa, joissa yhteyksien on toimittava häirityssä toimintaympäristössä.
Iceye ja Nokia eivät vielä kertoneet tulevien tietoliikennesatelliittien teknisiä yksityiskohtia tai suunniteltujen satelliittiverkkojen kokoa. Ensimmäisten satelliittien laukaisut on kuitenkin määrä aloittaa vuonna 2028.
– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.