
Tekoäly on mullistanut ohjelmistokehityksen, mutta elektroniikan rakentaminen vaatii edelleen erityisosaamista. Tanskalainen Atech haluaa muuttaa tämän. Slushissa yrityksen perustaja Tomas Harmer esitteli, kuinka toimivan elektroniikkalaitteen voi rakentaa muutamassa minuutissa keskustelemalla tekoälyn kanssa.
Ohjelmistojen kehittäminen oli pitkään vain ohjelmointia osaavien ulottuvilla. Sitten tulivat tekoäly ja Lovablen sekä Claude Coden kaltaiset työkalut, joiden avulla sovelluksia voi rakentaa kuvailemalla, mitä niiden haluaa tekevän. Nyt sama ajatus on tulossa elektroniikan suunnitteluun.
– Haluan maailman, jossa jokainen voi suunnitella laitteita, Atechin perustaja Tomas Harmer sanoi Slushissa Helsingissä.
Harmerin mukaan elektroniikan kehittäminen on edelleen noin 95 prosentille ihmisistä käytännössä mahdotonta. Vaikka esimerkiksi Arduino on madaltanut laitteistokehityksen kynnystä, sen käyttäminen edellyttää edelleen ymmärrystä elektroniikasta, kytkennöistä ja ohjelmoinnista. Harmerin mielestä edes Arduino Uno ei ole tavalliselle käyttäjälle aidosti helppokäyttöinen.
Atechin vastaus on vibe-engineering, jossa käyttäjä kuvailee haluamansa laitteen luonnollisella kielellä. Yrityksen Electronics Suite -alusta koostuu emolevystä, siihen liitettävistä moduuleista ja tekoälyä hyödyntävästä editorista. Moduuleihin kuuluu esimerkiksi näyttöjä, kameroita ja erilaisia antureita.
Käyttäjän ei tarvitse tietää, mitä komponentteja laite tarvitsee tai mihin liitäntöihin ne kytketään. Editori valitsee tarvittavat moduulit, kertoo niiden paikat emolevyllä ja kirjoittaa laitteelle ohjelmiston eli firmwaren. Käyttäjän tehtäväksi jää moduulien liittäminen ja ohjelman lataaminen laitteeseen USB-C-yhteyden kautta.
Atechin verkkosivuilla esitellään esimerkkinä makuuhuoneen hiilidioksidimittari. Käyttäjä pyytää järjestelmää varoittamaan, kun huoneilma huononee. Editori muodostaa projektin, jossa CO₂-anturi mittaa ilmanlaatua, näyttö esittää mittausarvon ja valomatriisi ilmaisee tilanteen vihreällä, oranssilla tai punaisella valolla.
Slushissa Harmer havainnollisti kehityksen nopeutta rakentamalla äänenvoimakkuusmittarin muutamassa minuutissa. Hän kertoi myös 10-vuotiaasta lapsesta, joka oli toteuttanut jalkapallon tulostaulun kolmessa minuutissa. Esimerkkien tarkoituksena oli osoittaa, kuinka nopeasti ideasta voidaan päästä toimivaan laitteeseen.
Atech ei myöskään sido kehittäjää omaan editoriinsa. Yritys tarjoaa avoimen lähdekoodin Python-pohjaisen SDK:n, jonka avulla laitteita voi kehittää esimerkiksi Claude Codella, Codexilla, Cursorilla tai muulla koodausagentilla. SDK sisältää moduulien rajapinnat sekä työkalut ohjelmiston kääntämiseen ja lataamiseen ilman pilvipalvelua.
Atech aloitti toimintansa vasta tämän vuoden helmikuussa. Slushissa yritys esitteli teknologiaansa ja myi aloituspaketteja, joilla käyttäjät voivat kokeilla tekoälyavusteista elektroniikkakehitystä itse.
Harmerin visiossa elektroniikan kehittäminen ei enää ala piirikaaviosta tai ohjelmakoodista vaan ideasta. Samalla tavalla kuin tekoäly on avannut ohjelmistokehitystä uusille käyttäjäryhmille, Atech haluaa tuoda fyysisten laitteiden rakentamisen kaikkien ulottuville.





















