Barcelonassa alkaa tänään mobiilitekniikan tärkein jokavuotinen messutapahtuma, kun Mobile World Congress pyörähtää käyntiin. Onko Androidin ja iOS:n hallitsemilla laitemarkkinoilla tapahtumassa mitään mielenkiintoista? On, jos kysyy suomalaiselta Qt:ltä.
- On totta, että tietynlainen tuttu ja turvallinen käyttöliittymä dominoi kuluttajamarkkinoita puhelinten osalta, sanoo Qt:n teknisestä tuotemarkkinoinnista vastaava Tuukka Ahoniemi. Hänen mukaan sovelluspuolella erikoistuminen ja persoonallisuuden hakeminen on kuitenkin rikkomassa tätä kaavaa.
- Enenevässä määrin sovelluksia tehdään suoraan käyttöliittymäriippumattomasti. Tavoitteena on saada oma, erottuva käyttökokemus samanlaisena jokaiselle loppukäyttäjän laitteelle: puhelimeen, tablettiin, työpöydälle ja esimerkiksi älytelevisioon, Ahoniemi sanoo.
Lisäksi alustapuolella kahden jättiläisen taistoon on noussut mukaan kilpailevia vaihtoehtoja ja uusia ekosysteemejä kuten Jolla ja Ubuntu touch, ja tietenkin Microsoftin alustat, jotka pyrkivät avaamaan peliä erikoistamalla valikoimaa. Erikoisuuden, ja persoonallisuuden merkitys on selvästi kasvanut jo varhaisten adoptoijien keskuudessa, nyt halutaan erottua massasta.
Ahoniemi uskoo myös, että suuremmatkin laitevalmistajat lähtevät rohkeammille suunnille yrittäessään erottua toisistaan, erityisesti Android-ekosysteemin sisällä. - Myös uudet laitealustat kuten älykellot laajentavat jo olemassa olevia ympäristöjä uudenlaisiin käyttökokemuksiin.
Kohti lisättyä todellisuutta
Kännykkää ohjataan kosketuksella ja touch-paradigma on levinnyt nopeasti myös sulautettujen laitteiden puolelle, mutta mitä tulee kosketuksen jälkeen?
- Kosketuksen rinnalle on jo tullut uusia täydentäviä interaktiotapoja kuten ääniohjaus tai liikkeeseen tai osoittimeen perustuvat säätimet, joko erillisen kaukosäätimen tai jopa hahmo- ja syvyysskannaukseen perustuvassa muodossa. Me tietenkin seuraamme eri teollisuudenalojen, kuten autoteollisuuden tai teollisuusautomaation tarpeita ja trendejä sekä teemme tutkimus- ja kehitystyötä partnereidemme kanssa uusien kehitystyökalujen ja –kirjastojen tarjoamiseksi. Hyvä puoli C++ -pohjaisissa Qt-kirjastoissa on helppo integroitavuus ulkoisiin kirjastoihin, esimerkiksi hahmontunnistuksen tai ääniohjauksen kanssa.
Tuukka Ahoniemi pitää erittäin mielenkiintoisen uutena käyttöliittymien tekniikkana ns. Lisättyä todellisuutta, johon viitataan usein lyhenteellä AR (augmented reality). Se täydentää näkyvää maailmaa kuten reaaliaikaista kamerakuvaa annotaatioilla mielenkiintoisista asioista vaikkapa reaaliaikaisella Google Streetview -näkymällä tai esimerkiksi lisäämällä grafiikkaobjekteja livekuvan päälle kuvasta löytyvien markkereiden perusteella.
- AR:stä on puhuttu jo vuosia, mutta teknologian sekä sopivien innovaatioiden kypsyminen on kestänyt aikansa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa AR-sovellukset voivat levitä kohtalaisen nopeallakin aikataululla, koska jokaisella on jo kamera, erilaisia sensoreita ja tarpeeksi prosessoritehoa mukanaan puhelimessa eivätkä perussovellukset tarvitse Google Glassin kaltaisia lisälaitteita, Ahoniemi kuvaa.
Hänen mukaansa Qt:lla on tehty AR-konsepteja jo muutamia vuosia sitten, ja erilaisissa konenäkösovelluksissa tehdään teknologisesti samoja asioita Qt:n multimedia ja grafiikkaominaisuuksia hyödyntäen. - Tämän hetken futuristisimmat innovaatiot liittyvät hologrammiteknologioihin, joissa yhdistyvät erillisten lasien kautta käytettävä 3D augmented reality ja hahmontunnistus, jolla hologrammeja voidaan kontrolloida suoraan käsien liikkeillä.
Adelaiden yliopiston tutkijat ovat onnistuneet valmistamaan kuivamenetelmällä paksuja, itseään kannattelevia elektrodeja, jotka mahdollistavat jopa kaksinkertaisen suorituskyvyn verrattuna aiempiin sinkki- tai litiumioniakkujen jodikatodeihin. Lisäksi tutkijat lisäsivät elektrolyyttiin 1,3,5-trioksaania, joka muodostaa sinkin pinnalle suojaavan kalvon estäen dendriittien eli neulamaisen rakenteen muodostumisen.
Tallennusteknologian siirtyminen PCIe 4.0:sta PCIe 5.0:aan on käynnissä, ja se tuo mukanaan huomattavan suorituskykyloikan: PCIe 5.0 -väylä tuplaa kaistanleveyden 32 gigatransferiin sekunnissa (GT/s) per kaista. Tämä kehitys on erityisen merkittävä datakeskuksille, joissa SSD-levyjen tiedonsiirtokyky vaikuttaa suoraan palvelinten ja erityisesti tekoälyyn ja laskentatehoon perustuvien järjestelmien suorituskykyyn.
Tekoälyn yleistyminen kaikkien saataville asettaa uusia haasteita sulautettujen järjestelmien suunnittelijoille. Tämä koskee erityisesti verkon reunalla toimivia, koneoppimista (ML) hyödyntäviä IoT-sovelluksia. Niiden on toimittava hyvin tehokkaasti mahdollisimman alhaisella syöttövirralla sekä täytettävä prosessorien ja muistien vähimmäisvaatimukset.
