Linux-käyttöjärjestelmän ytimen 4.2-version julkistus lähestyy. Linus Torvalds julkisti jo verson viimeisen julkistusehdokkaan. Raporttien mukaan 4.2-ytimen kehityksessä on ollut mukana enemmän koodaajia kuin koskaan aiemmin.
LinuxCon-konferenssista tihkuneiden tietojen mukaan 4.2-ydin julkistetaan ensi sunnuntaina. Uutta koodia ytimeen on tuottanut 1569 kehittäjää, joista lähes 300 antoi oman panoksensa ensimmäistä kertaa.
Ennakkotietojen mukaan tulee kymmeniä uusia ajureita, kuten aina uuden version myötä. Nyt erityistä huomiota on pistetty 4.0-ytimen yhteydessä esiteltyyn Live Kernel patching -tekniikkaan. Sen avulla ytimen koodia voidaan korjata lennossa ilman, että koko järjestelmää tarvitsee käynnistää uudelleen.
Tietoturvaan on myös kiinnitetty entistä enemmän huomiota esimerkiksi taannoisen SSL-bugin eli Heartbleedin jälkeen. Linux-ytimessä on tiettävästi yli kolme miljoonaa koodiriviä, joihin ei ole koskettu viimeiseen vuosikymmeneen. Tällaisen koodin sekaan voi jäädä epäjohdonmukaisuuksia, jotka saattavat avata tietä erilaisille virheille ja haitoille.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
