Myös Suomi on liittymässä uusien avaruusvaltioiden joukkoon tämän vuoden lopulla, kun Aalto-yliopistossa rakennettu Aalto-1-satelliitti laukaistaan avaruuteen. Aalto-1 vie testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista.
Satelliitin mukana kiertoradalle matkaa esimerkiksi VTT:n kehittämä uudenlainen spektrometrilaite, jota käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen, sekä Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoiden rakentama säteilymonitori säteilymittauksiin. Aalto-1 testaa myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua kiertoradan alentamiseksi.
Edulliset piensatelliitit ovat mullistamassa avaruusalaa ympäri maailmaa. Elektroniikan koon ja virrankulutuksen merkittävä pienentyminen ja suorituskyvyn kasvu mahdollistavat aiempaa reilusti pienempien, vain muutaman kilon painoisten, satelliittien valmistamisen. Pieni massa johtaa merkittävästi pienempiin kehitys- ja laukaisukustannuksiin, mikä puolestaan näkyy satelliittien määrän nopeana kasvuna ja alan kaupallistumisena. Sen myötä tulee ajankohtaiseksi myös piensatelliittien vakuuttaminen ja siihen liittyen laitteiden standardienmukaisuus.
Seuraavien viiden vuoden aikana uusia piensatelliitteja tullaan laukaisemaan yli 500 kappaletta. Tällä hetkellä kansainvälisessä rekisterissä on noin 2600 rekisteröityä avaruuslaitetta maan kiertoradalla, joten lisäys tulee olemaan merkittävä.
Uusien piensatelliittien avulla saadaan kattavaa tutkimustietoa Maan kiertoradalta sekä kauempaa avaruudesta. Piensatelliitit voivat toimia myös olennaisena osana aurinkokuntamme resurssien, esimerkiksi asteroidien sisältämien rikkauksien, laajassa ja kustannustehokkaassa kartoittamisessa. Aalto-yliopistossa kehitteillä oleva Aalto-2-piensatelliitti osallistuu Euroopan komission rahoittamaan QB50-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tutkia aiemmin laajasti kartoittamatonta yläilmakehän aluetta.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.