Nykyään isoa osaa älylaitteita ohjataan tai seurataan mobiilisovelluksilla. Tampereella opiskellut diplomi-insinööri Niko Mäkitalo kehitti väitöstyössään nykyistä älykkäämpäi ja ennakoivempia sovelluksia, joita hän kutsuu interaktioiksi.
Erilaisten laitteiden kytkeminen internetiin ja muihin tietoverkkoihin tekee mahdolliseksi laitteiden välisen yhteen toimivuuden, uudenlaiset käyttäjäkokemukset ja sitä myöten myös monenlaisen liiketoiminnan. Laitteiden kasvava määrä tarkoittaa kuitenkin samalla ohjelmistojen monimutkaistumista. Tarvitaan uusia, helpompia tapoja hallita laitteita.
- Nykyisillä kommunikaatioprotokollilla ja niiden käyttöä helpottavilla kirjastoilla on suhteellisen helppoa saada muutama laite viestimään keskenään. Kuitenkaan pelkkä laitteiden verkkoon kytkeminen ja kyky näennäisesti kommunikoida keskenään ei vielä riitä tekemään laitteista älykkäämpiä tai toimimaan keskenään, vaan tähän tyypillisesti tarvitaan myös ohjelmistoja esimerkiksi laitteiden tilojen ylläpitämiseen ja toimintojen ohjaamiseen, Niko Mäkitalo kertoo.
Nykyiset mobiililaitteiden appsit kuitenkin soveltuvat heikosti nykyiseen maailmaan, sillä ne vaativat käyttäjiltä jatkuvaa huomiota. Lisäksi käyttäjät omistavat ja käyttävät yhä useampia laitteita aktiivisesti.
- Perinteisten laitteiden lisäksi verkkoon kytkettyjen ja ympäristöönsä sulautettujen laitteiden määrä on moninkertaistumassa. Onkin vaarana, että mobiililaitteista lukuisine ohjelmineen tulee ikään kuin korillinen kaukosäätimiä, joilla käyttäjä aktiivisesti, mutta kuitenkin manuaalisesti kontrolloi muita laitteita ympärillään.
Niko Mäkitalo ratkoi näitä ongelmia uudenlaisten ohjelmoitavien interaktioiden näkökulmasta. Hänen mukaansa niissä on tärkeintä neljä pääpiirrettä: sosiaalisuus, proaktiivisuus, personoitavuus ja ennustettavuus.
- Ohjelmoitavat interaktiot eivät vaadi käyttäjiltään aktiivista kontrollointia, vaan ne pyrkivät palvelemaan käyttäjää jo ennalta. Niiden täytyy taipua käyttäjän tarpeiden mukaan, ja toimia käyttäjille luontaisten vuorovaikutustapojen avulla. On myös hyvin tärkeää, että interaktiot ovat ennustettavia käyttäjien kannalta: Sosiaalinen, proaktiivinen, personoitu toiminnallisuus ei saa olla ristiriidassa käyttäjän etujen kanssa, vaan käyttäjien täytyy voida luottaa tähän uuteen tapaan vuorovaikuttaa, Mäkitalo summaa.
Mäkitalo kehitti väitöskirjatyössään tällaisten ohjelmoitavien interaktioiden toteuttamiseksi Aktio-pohjaista ohjelmointimallia (Action-Oriented Programming model) ja sen suoritusympäristöä. Toteutus tarjoaa valmiit abstraktiot ja työkalut toisistaan poikkeavien laitteiden yhteistoiminnallisuuden ohjelmoimiseksi, kun laitteet ja ihmiset ovat toistensa läheisyydessä.
Mäkitalon väitöskirja On Programmable Interactions - Principles, Concepts and Challenges of Co-Located and Social Interplay tarkastetaan Tampereen teknillisessä yliopistossa ensi viikon keskiviikkona.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
