National Institute of Standards and Technologyn (NIST) fyysikot ovat jäähdyttäneet mekaaninen esineen pienempään lämpötilaan kuin aiemmin ajateltiin olevan mahdollista, eli alle niin sanotun "kvanttirajan." Uutta tekniikkaa voitaisiin teoriassa käyttää jäähdyttämään makroskooppisia esineitä absoluuttiseen nollapisteeseen. Vastaavanlainen laserjäähdytys toimii vain atomien kokoluokassa.
Halkaisijaltaan 20-mikrometrinen ja paksuudeltaan 100 nanometrin rumpu on upotettu suprajohtavaan piiriin ja suunniteltu niin, että rummun liike saa mikroaallot heijastelemaan sähkömagneettisen onkalon sisällä. Siellä mikroaaltovalo muuttaa taajuutta tarvittaessa vastaamaan taajuutta, jolla ontelo luonnollisesti resonoi.
NIST:n tutkijat ovat jo aikaisemmin jäähdyttäneet kvanttirumpuja alimpiin perustiloihin. He käyttävät sivukaistajäähdytykseksi kutsuttua tekniikkaa. Siinä operoidaan mikroaalloilla, joiden taajuus on ontelon resonanssia alhaisempi.
Mikroaallot ajavat piirin sähkövarausta luomaan rummun iskuja, jotka tuottavat ontelon korkeampaa resonanssitaajuutta vastaavia fotoneja. Ne vuotavat ulos ontelosta sen täyttyessä. Jokainen lähtevä fotoni ottaa mukaansa yhden mekaanisen yksikön energiaa - yhden fononin - rummun liikkeestä.
Uusin työ lisää kokeeseen "puristetun valon" ajamaan rummun piiriä. Pusertaminen on kvanttimekaniikan käsite, jossa kohinaa tai ei-toivottuja vaihteluita siirretään valon hyödylliseltä ominaisuudelta toiseen piirteeseen, joka ei vaikuta kokeeseen.
- Kohinan satunnaiset iskut kuumentavat esinettä jota yrität jäähdyttää. Rumpua voidaan käyttää myös sellaisissa sovelluksissa, kuten hybridit kvanttitietokoneet, joissa yhdistyy kvanttiteknisiä ja mekaanisia osia, toteaa toteaa koetta johtanut fyysikko John Teufel tutkimuslaitoksensa tiedotteessa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 18.1.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
