Avaruusaluksia on telakoitu avaruudessa jo pitkään, mutta ihminen on aina ohjannut niistä maasta käsin. NASA:n Goddard Space Flight Centerissä kehitetty hybriditietokonejärjestelmä mahdollistaa viraston kunnianhimoisen kokeilun, jossa testataan autonomista telakointia.
Kokeilu toteutuu SpaceX:n Dragon-avaruusaluksen ulkoseinällä olevan Raven-moduulin ja aluksen SpaceCube-tietokoneen avulla. Raven-moduuli otettiin käyttöön helmikuussa ja se on eräänlainen aluksen ulkopuolisten kokeiden kuormalava. Nyt Ravenin avulla testataan kokeeseen liittyen erilaisia antureita sekä konenäön algoritmeja.
SpaceCube on puolestaan muunneltava, nopea tietojenkäsittelyalusta, joka perustuu useisiin kaupallisiin säteilyä sietäviin FPGA-, CPU- ja DSP-piireihin.
Kokeilun aikana Ravenin anturit toimivat silminä ja SpaceCube toimii aivoina, analysoiden dataa ja ohjaten toimintoja. "Silmät" ja "aivot" yhdessä luovat autopilotin kyvyt, toteavat NASAn tutkijat.
SpaceCubet ovat 10-100 kertaa nopeampia kuin yleisesti käytetty avaruuslentojeon prosessori RAD750. Koska RAD750 on täysin säteilysuojattu, se on useita sukupolvia hitaampi kuin kaupalliset prosessorit.
SpaceCubet saavuttavat tehokkuutensa hyödyntämällä paitsi säteilyä sietäviä integroituja piirejä myös algoritmeja, jotka tunnistavat ja korjaavat säteilyn aiheuttamia häiriöitä kerätyssä datassa. Siten nämä hybridijärjestelmät ovat lähes yhtä luotettavia kuin RAD750, mutta kertaluokkaa nopeampia.
Avaruusasemalla Raven tulee aistimaan saapuvat ja lähtevät avaruusaseman vierailijat ja syöttää datansa SpaceCubelle, joka sitten algoritmiensa avulla arvioi etäisyyttä Ravenin ja tulevan avaruusrahdin välillä.
Laskelmiensa perusteella SpaceCube 2.0 antaa komentoja pyöräyttää Raven-moduulia sopivaan liittymisasentoon. Hieman pienempää SpaceCube 1.0:aa käytetään kommunikoinnin rajapintana avaruusaseman datapalvelujen ja kuormalavalla tehtävien kokeiden välillä.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 25.3.2017
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
