USA:n energiaministeriön alaisen NREL-laboratorion (National Renewable Energy Laboratoryn) kahden tutkijan löytö voisi auttaa seuraavan sukupolven puolijohdepiirien kehittämisessä. Tutkijat Kwangwook Park ja Kirstin Alberi kokeilivat kahden eri puolijohteen integroimista heterorakenteeksi muokaten valolla niiden välistä rajapintaa.
Tyypillisesti elektroniikassa käytettävät puolijohdemateriaalit valitaan sellaisten tekijöiden perusteella, joilla on samanlainen kiderakenne, hilavakio ja lämpölaajenemiskertoimet. Tällainen tarkka sovitus luo hyvän liitännän kerrosten välille ja johtaa tehokkaaseen piirirakenteeseen.
Erilaisten puolijohdemateriaalien integrointi epitaksiaalisiksi piirirakenteiksi tarjoaa mahdollisuuden valita optimaaliset materiaaliominaisuudet kullekin kerrokselle. Kuitenkin hyvä rajapinta erilaisten valenssien omaavien materiaalien välillä on vaikea muodostaa.
Park ja Alberi määrittivät, että ultraviolettivalo, jota sovelletaan suoraan puolijohdepintaan heterorakenteen kasvun aikana, voi muuttaa rajapintaa kahden kerroksen välillä. Heidän tutkimusjulkaisunsa "Tailoring Heterovalent Interface Formation with Light" ilmestyy Scientific Reports –lehdessä.
- Nyt ymmärrämme, miten valo vaikuttaa rajapinnan muodostumiseen, mikä voi ohjata tutkijoita integroimaan erilaisia puolijohteita tulevaisuudessa, Park sanoi.
Tutkijat havaitsivat, että UV-valaistus muuttaa kemiallisia sidoksia rajapinnassa. Tämän ansiosta on mahdollista luoda Ga-Se-sidoksia, jotka helpottavat alla olevaa GaAs-kerroksen passivoimista. Valaistus mahdollisti myös ZnSe:n kasvattamisen alemmissa lämpötiloissa, jolloin saattoi paremmin säädellä alkuaineiden sekoittumista rajapinnassa.
NREL-tutkijat ehdottivat myös, että UV-valaistuksen sopivaa soveltamista voidaan käyttää kerrosten optisten ominaisuuksien parantamiseen.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 6.9.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
