Rice Universityn tutkijat ovat löytäneet kaksiulotteisen metalliseoksen, jonka optista kaistanleveyttä voidaan säätää kasvatuksen aikana lämpötilaa vaihtelemalla. Materiaalitieteilijä Pulickel Ajayanin laboratorio kasvatti neljän komponentin seoksen siirtymämetallien molybdeenistä ja volframista sekä kalkogeenien rikistä ja seleenistä kemiallisessa höyrysaostusuunissa.
Kasvatuslämpötilaa muutettaessa löydettiin muutoksia atomien koostumuksissa mutta myös ominaisuuksia, jotka määrittävät miten ne absorboivat ja emittoivat valoa. Koska seoksen kaistanleveys osuu sähkömagneettisen spektrin optiselle alueelle, tutkijat uskovat, että aurinkokennot ja valodiodit saattavat olla ensimmäisiä sovelluskohteita.
Ricen tutkija Alex Kutana generoi 152 satunnaista mallia materiaalista. Ne osoittivat, että kaistaeroa voitaisiin virittää välillä 1,62 - 1,84 elektronivolttia vaihtelemalla kasvun lämpötilaa 650-800 asteen välillä. Koostunutta materiaalia voidaan virittää kattamaan koko näkyvän valon spektri eli 400-700 nanometrin väliset aallonpituudet.
Laboratorioissa on valmistettu 2D-materiaaleja kahdella tai kolmella komponentilla, mutta Ricen tutkijat uskovat, että kukaan ei ole aiemmin kokeillut neljää. Neljä komponenttia antaa kehittäjille lisää vapautta. Pienemmissä alkuainemäärissä kaikki muutokset, jotka muuttavat kaistanleveyttä, muuttuvat eri materiaaliksi. Neljällä toimittaessa näin ei tapahdu.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 25.9.2017
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
