Rice Universityn tutkijat ovat löytäneet kaksiulotteisen metalliseoksen, jonka optista kaistanleveyttä voidaan säätää kasvatuksen aikana lämpötilaa vaihtelemalla. Materiaalitieteilijä Pulickel Ajayanin laboratorio kasvatti neljän komponentin seoksen siirtymämetallien molybdeenistä ja volframista sekä kalkogeenien rikistä ja seleenistä kemiallisessa höyrysaostusuunissa.
Kasvatuslämpötilaa muutettaessa löydettiin muutoksia atomien koostumuksissa mutta myös ominaisuuksia, jotka määrittävät miten ne absorboivat ja emittoivat valoa. Koska seoksen kaistanleveys osuu sähkömagneettisen spektrin optiselle alueelle, tutkijat uskovat, että aurinkokennot ja valodiodit saattavat olla ensimmäisiä sovelluskohteita.
Ricen tutkija Alex Kutana generoi 152 satunnaista mallia materiaalista. Ne osoittivat, että kaistaeroa voitaisiin virittää välillä 1,62 - 1,84 elektronivolttia vaihtelemalla kasvun lämpötilaa 650-800 asteen välillä. Koostunutta materiaalia voidaan virittää kattamaan koko näkyvän valon spektri eli 400-700 nanometrin väliset aallonpituudet.
Laboratorioissa on valmistettu 2D-materiaaleja kahdella tai kolmella komponentilla, mutta Ricen tutkijat uskovat, että kukaan ei ole aiemmin kokeillut neljää. Neljä komponenttia antaa kehittäjille lisää vapautta. Pienemmissä alkuainemäärissä kaikki muutokset, jotka muuttavat kaistanleveyttä, muuttuvat eri materiaaliksi. Neljällä toimittaessa näin ei tapahdu.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 25.9.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
