Sähkötekniikka-alan yritys Helvar Oy suojasi valaistusjärjestelmiensä seurannan, etähallinnan ja huollon oululaisen Tosiboxin tekniikalla. Tosiboxin suojatulla etäyhteydellä Helvar pystyy seuraamaan kohteen teknisiä tietoja ja energiankulutusta etänä.
Helvar valmistaa kaasupurkauslamppujen ja loisteputkivalaisinten liitäntälaitteita sekä LED-liitäntälaitteita, LED-moduuleja ja valaistusjärjestelmiä sekä niiden ohjaus- ja seurantajärjestelmiä. Yhtiö valitsi Tosiboxin teknologian uudistaessaan palvelutarjontaansa huoltopalvelusopimuksen osalta.
Tosiboxin suojatulla etäyhteydellä Helvar pystyy seuraamaan kohteen teknisiä tietoja ja energiankulutusta etänä. Järjestelmä hälyttää mahdollisista vioista ja tällöin Helvarin työntekijät voivat suojatulla etäyhteydellä tarkistaa vikailmoituksen. Samalla yrityksen työntekijät näkevät mahdollisten huoltotoimenpiteiden tarpeen, ja voidaanko toimenpiteet suorittaa etänä vai paikan päällä.
Tosiboxin suojatun etäyhteyden myötä Helvar pystyy nyt tarjoamaan kaikkiin uusiin kohteisiin huolenpitosopimuksen automaattisesti kahden vuoden takuuajaksi. Tosibox-teknologiasta on tullut kiinteä osa Helvarin valaistusjärjestelmien hallintaa ja teknologia asennetaan kaikkiin yhtiön uusiin suurkohteisiin.
- Kokeilimme useita erilaisia vaihtoehtoja etähallintaan, mutta hylkäsimme niistä jokaisen. Tosiboxin tarjoaman suojatun etäyhteyden ansiosta olemme nyt selkeästi edelläkävijä markkinoilla. Etähallinta on jo monelle asiakkaalle tuttu juttu, mutta suojatun yhteyden kanssa olemme etulinjassa, Helvarin Suomen myyntijohtaja Jukka Riikkula kertoo.
Riikkulan mukaan kyse on arkipäivän digitalisaatiosta. - Meillä on suurimmassa kohteessa 552 reititintä ja yli 90 000 valaisinta, ja nyt jokaista valaisinta ja valaisinryhmää voidaan turvallisesti säätää, hän kuvaa.
Helvarin asiakkaita ovat erilaiset toimistot, oppilaitokset ja julkiskohteet kuten kauppakeskukset. Yrityksen liikevaihdosta yli 90 prosenttia tulee tällä hetkellä Suomen rajojen ulkopuolelta.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
