Tarvitseeko moottoripyörällä navigaattoria? En ollut itse aiemmin sellaista kokeillut, mutta loppukesän ajan sain testata TomTomin Rider 410 -laitetta. Kyse oli Great Rides -versiosta, johon on ennakkoon asennettu myös muutamia suomalaisia "upeita reittejä".
Ensin hyvät puolet. Rider 410 on navigaattorina tuttua TomTom-laatua. Paikannus on erittäin tarkkaa ja elinikäiset päivitykset takaavat, että kaikki reitit löytyvät. Päivitys on tehty helpoksi MyDrive Connect -softan avulla.
Moottoripyöräspesifiksi Rider 410:n tekee se, että se on vesitiivis ja näytön naputtelu onnistuu myös ajohanskat kädessä. Tämä toimi erittäin hyvin. Tietenkään navigaattoria ei saa naputella ajaessaan, mutta helpottaa se silti, kun hanskoja ei tarvitse riisua.
Laitteen voi myös liittää bluetoothin avulla älypuhelimeen ja kypärän audiojärjestelmään, jos sellaisen omistaa. Itselläni kypärä on vähemmän hightech-mallinen ja ajaessa puhelin menee yleensä muutenkin "Älä missään tapauksessa häiritse" -asentoon. Mutta Rider 410 löytää kyllä bluetooth-laitteet, joten toiminee myös näin.
Laitteen saa liitettyä pyörän sähköjärjestelmään paketissa mukana tulevalla piuhalla. Virran saa varastettua lähes mistä tahansa, kunhan se on virta-avaimen takaa, mutta jos sähköliitännän kanssa on epävarma, kannattaa antaa tehtävä jollekin toiselle. Toisaalta akun luvataan riittävän kuuden tunnin navigointiin, eikä aikaraja tullut ainakaan itsellä kertaakaan edes lähelle.
Navigaattorin saa ohjaustankoon kiinni erittäin tukevasti ja se toimii niin pysty- kuin vaakasuunnassa. Suuntaa on myös helppo vaihtaa, jos maku muuttuu.
Huonot puolet? No onhan Rider 410 aika kallis navigaattori. Hyviä saa halvemmallakin. Myös nämä "upeat reitit" hieman mietityttävät. Onkohan ne ajettu läpi? Vastaako "upeus" omaa ajatusta siitä, mikä on makea ja rentouttava reitti? Tähän ei osaa oikein vastata. Jos 400 euron hintalappu ei haittaa, Rider 410 on hyvä valinta.
Lisätietoja TomTomilta.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
