Valmet Automotiven tehdas Uudessakaupungissa on jo Suomen suurin. 4000 työntekijää kokoonpanossa ja yli 600 robottia korien valmistuksessa. – Robotti on edellytys, että voimme ylipäätään olla tässä tuotannossa mukana, sanoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.
Uudessakaupungissa voidaan valmistaa yli satatuhatta autoa vuodessa. Tällainen volyymi merkitsee valtavaa logistiikkahaastetta. Joka päivä Uuteenkaupunkiin saapuu 150 rekkaa neljällä laivalla. – Käytännössä kaikki komponentit ja osat tuodaan ulkomailta, Korhonen kertoi.
A-sarjan Mercedes-Benz -auton tuotanto on Korhosen mukaan automatisoitu 90-prosenttisesti. GLC-maasturin kohdalla automaatioaste on vieläkin korkeampi, 98 prosenttia. – Maalauksessa on vain yksi työvaihe, jossa tarvitaan manuaalista työvoimaa, Korhonen sanoo viitaten korin katvealueiden maalaukseen.
Tehtaan kokoonpanolinjoilla on kuitenkin 1500 käsiparia rakentamassa uusia mersuja. Eikös robotit vie nämäkin työpaikat? – Ei. Käytännössä jokainen automme on tehty yksilöllisen tilauksen perusteella. Manuaalisen kokoonpanon osaaminen on avain joustavaan ja tehokkaaseen tuotantoon, Korhonen kehuu työväkeään.
Uudenkaupungin autotehdasta voi hyvin kutsua ihmeeksi. Tänä vuonna menee rikki viimevuotinen tuotantoennätys. Ensi vuonna tehdään uusi. Seuraavasta vuodesta kukaan ei uskalla vielä sanoa mitään. Mutta mitä Uudessakaupungissa tehdään?
- Keskitymme sähköautojen voimansiirtoon. Meistä ei tule ykkösosaajia auton verkottamisessa eikä robottiautoissa, mutta meidän pitää osata nämäkin alueet, jos aiomme suunnitella ja valmistaa tulevia autoja.
Robottiautoon Korhonen uskoo vankasti. – Viiden vuoden kuluttua teillämme liikkuu 5-tason robottiautoja. Niitä, jotka ajavat täysin itsenäisesti.
Nämä autot liikkuvat useimmin sähkövoimalla. Siksi Korhonen haluaa panostaa akkujen valmistukseen. Viime kuussa hän kertoi tuotannon laajentamisesta sähkötyökoneiden akkuihin. Isot volyymit tulevat kuitenkin sähköhenkilöautoista, joihin kaikki valmistajat ovat siirtymässä seuraavan viiden vuoden aikana.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
