New Yorkin New Brunswickissä sijaitsevan Rutgersin yliopiston tiedemiehet ovat kesytelleet grafeenin hallitsemattomia elektroneja. Tutkijaryhmä onnistui ohjailemaan grafeenin elektroneja jännitteellä, joka tuli huipputeknisen mikroskoopin, yhden atomin kokoisen kärjen kautta.
- Tämä osoittaa, että voimme sähköisesti ohjata elektroneja grafeenissa. Nyt voi olla mahdollista saada aikaan nanomittainen grafeenitransistori, toteaa Eva Y. Andrei, Rutgersin professori ja tutkimuksen vanhempi kirjoittaja.
Mikroskoopin terävä kärki muodostaa voimakentän, jonka avulla voi muuttaa elektronien liikeratoja grafeenissa. Näin elektronit voidaan ansoittaa ja vapauttaa, mikä tuottaa tehokkaan kytkentämekanismin.
Seuraava askel olisi skaalata toimintatapa suurempaan mittakaavaan asettamalla nanolankoja grafeenin ylle ja yrittää ohjata niiden kautta elektroneja jännitteillä.
Göteborgilaisen Chalmersin tutkijat ovat puolestaan kehittäneet joustavan ilmaisimen terahertsien taajuuksille muovialustalla olevien grafeenisten transistoreiden avulla.
Temppu on ensimmäinen laatuaan ja voi laajentaa terahertsitekniikan käyttöä sovelluksiin, jotka edellyttävät joustavaa elektroniikkaa, kuten langattomat anturiverkot ja puettavat tekniikat.
Chalmersin tutkijoiden kehittämä ilmaisin havaitsee huonelämpötilassa signaalit taajuusalueella 330 - 500 gigahertsiä. Se on läpikuultava ja joustava ja se sopii erilaisiin sovelluksiin kuten kuvantamiseen (THz-kamera), mutta myös antureiksi erilaisten aineiden tunnistamiseen.
Ilmaisin perustuu antennikytkettyyn grafeeniseen kenttävaikutustransistoriin (GFET). THz-teho vastaanotetaan rusettimaisella antennilla, joka tuottaa epäsymmetrisen kytkentätilanteen transistorin lähteen ja nielun välille.
Neljän tuuman 175 um:n paksuinen PET-substraatti katettiin yksikerroksisella grafeenilla CVD-tekniikalla. Grafeenikanavat ja hilaelektrodit muokattiin elektronisädelitografialla (EBL) ja erilaisilla lisäaine ja hapetusprosesseilla.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 6.11.2017
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
