Kemiallisia oskillaattoreita on tutkittu jo pitkään ja sellaisen löydöstä on myönnetty jopa fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinto 2017. Tästä huolimatta tieteilijät eivät ymmärrä tarpeeksi elävien solujen kemiallisen toiminnan hallitsemista. Tämä on johtanut tutkimaan synteettisiä oskillaattoreita. Uudessa tutkimuksessa David Soloveichik ja hänen tutkimusryhmänsä Teksasin yliopistosta Austinissa osoittavat, kuinka ohjelmoidaan synteettiset oskillaattorit ja muut järjestelmät rakentamalla DNA-molekyylejä, jotka noudattavat erityisiä ohjeita.
Tutkimusryhmä on onnistunut rakentamaan ensimmäisen kemiallisen oskillaattorin, joka hyödyntää vain DNA-komponentteja - eikä proteiineja, entsyymejä tai muita perinteisempiä solukomponentteja.
Uudenlaista synteettistä oskillaattoria voidaan jonain päivänä käyttää synteettiseen biologiaan tai täysin keinotekoisiin soluihin niin, että tietyt prosessit tapahtuvat halutussa järjestyksessä.
Insinööreille tämä työ avaa insinööreille mahdollisuuden luoda DNA:sta kehittyneempiä molekyylikoneita. Riippuen siitä, miten molekyylikoneet on ohjelmoitu, voidaan tuottaa erilaisia käyttäytymismalleja, kuten viestintä- ja signaalinkäsittely, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko, liikkeen ohjaus jne. – minkälainen tahansa piirilaskenta, jollaiset liittyvät yleensä vain elektronisiin piireihin.
Lähitulevaisuudessa DNA-piirejä voidaan ohjelmoida soluvapaiden kemiallisten järjestelmien käyttäytymiseen, jotka syntetisoivat monimutkaisia molekyylejä, diagnosoivat monimutkaiset kemialliset ilmiöt ja reagoivat ympäristöihinsä.
DNA-molekyyleistä kehitetty oskillaattorin ohjelmointikielellä saadaan aikaan toistettavia työnkulkuja, jotka voivat tuottaa muunlaisia kompleksisia jaksotteluja ja reagoida syötekemikaaleihin. He laativat myös molekylaarisen kääntäjän, joka luo täsmällisiä vuorovaikutuksia aivan kuten tietotekniikan elektroniikassa, mutta joka on täysin uutta biokemian alalla.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 25.1.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
