Omron kertoo julkistavansa kevään aikana neljä kunnonvalvontalaitteiden sarjaa, joilla tuotantolaitosten työntekijät voivat valvoa tuotantolaitteiston kuntoa. Moottorin kunnonvalvontalaitteet ennakoivat kolmivaihemoottorien vikoja.
Kunnonvalvontalaitteiden julkistus on osa Omronin tavoitetta kasvattaa IoT-komponenttien tuotemallistonsa koko sataantuhanteen tuotteeseen. Valvontalaitteiden avulla on mahdollista seurata laitoksen ja laitteiston kuntoa jatkuvasti, havaita laitoksen toimintaan vaikuttavia piileviä vikoja etukäteen ja ylläpitää tuotantolinjojen kuntoa ja tuottavuutta.
Kunnonvalvontalaitteet seuraavat tuotantolaitosten virta- ja kiertojärjestelmissä tapahtuvia muutoksia tosiaikaisesti. Ne ilmoittavat osien vaihtotarpeesta tiedonsiirtoverkon välityksellä ennen osien hajoamista ja osaltaan estävät odottamattomien tuotantoseisokkien ja tuotteiden laatuongelmien syntymistä. Laitoksen ongelmien ja vikojen ennusmerkkien huomaamiseen tarvittiin aiemmin kokeneita ja ennakoivia työntekijöitä, mutta nyt kuka tahansa pystyy siihen. Sen ansiosta odottamattomien seisokkien aiheuttamat tappiot vähenevät ja kunnossapitosuunnitelmat ovat tarkempia.
Kolmivaihemoottoreita käytetään monissa laitteissa, kuten liukuhihnoissa, nostolaitteissa ja pumpuissa.
Moottorin kunnonvalvontalaitteet havaitsevat kolmivaihemoottoreiden ikääntymisestä johtuvasta kulumisesta aiheutuvia vikoja tarkkailemalla moottorin värähtelyssä, lämpötilassa, virrassa ja eristysvastuksessa tapahtuvia muutoksia ja näyttävät tiedot pääyksikön näytössä tai etänä Ethernet-/IP-yhteyden välityksellä.
Kunnonvalvontalaitteet vähentävät odottamattomien seisokkien aiheuttamia tappioita, muuntavat kunnossapidon ammattilaisten tietotaidon tietokoneella käsiteltävään muotoon ja yhdenmukaistavat moottorien etäylläpitoa. Lisäksi ne muuttavat kunnossapidon työtavan määräaikaistarkastuksista ennakoivaan tarkastukseen ja vähentävät näin työmäärää huomattavasti.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
