Moscow Institute of Physics and Technologyn tutkijat ovat kehittäneet tavallista herkempiä bioanturipiirejä, jotka perustuvat kupariin tavallisesti käytetyn kullan sijaan. Sen lisäksi, että laite on hieman edullisempi, se on myös helpompi valmistaa.
Biosensoripiirejä käytetään lääkkeiden kehittämiseen, mutta niillä tutkitaan myös molekyylien vuorovaikutusten kinetiikkaa. Lisäksi ne voivat toimia perustana erilaisille kemiallisille analysaattoreille, joita käytetään etsittäessä sairauksia osoittavia molekyylejä tai havaitsemaan vaarallisia aineita elintarvikkeissa ja ympäristössä.
Kupariin ja grafeenioksidiin tukeutuva plasmoninen biotunnistusanturi saavuttaa erinomaisen herkkyyden ja on toimintavaltaan yhteensopiva nykyisten kaupallisten biosensorien kanssa.
- Ratkaisumme on tärkeä askel kehitettäessä biologisia antureita, jotka perustuvat fotoniikkaan ja elektroniikkateknologiaan, toteaa professori Valentin Volkov, joka johtaa MIPT:n Nanooptics and Plasmonics -laboratoriota. - Kuparin ja grafeenioksidin yhdistämällä saavutamme korkean hyötysuhteen. Tämä avaa uusia väyliä biosensoreiden kehittämiselle.
Tavallisin optoelektroniikan ja fotoniikan materiaali on kulta. Sillä on erinomaiset optiset ominaisuudet ja se on kemiallisesti erittäin vakaa. Mutta se on kallista eikä ole yhteensopiva mikroelektroniikan valmistustekniikan kanssa.
Kuparin optiset ominaisuudet ovat samat kuin kullan, mutta se kärsii hapettumisesta tai korroosioista, eikä sitä siksi ole käytetty biosiruissa. Nyt MIPT-tutkijat ratkaisivat ongelman peittämällä metallin dielektrisellä ja grafeenioksidin kerroksilla. Hapettumisen estämisen lisäksi tämä muutti anturisirun optisia ominaisuuksia, tehden sen herkemmäksi.
Kullan korvaaminen kuparilla avaa mahdollisuuden kehittää älypuhelimiin ja älykkäisiin vaatteisiin sovellettavia CMOS-tekniikalla toteutettavia kompakteja biosensoreita.
Ratkaisumme on mahdollisten asiakkaiden käytettävissä ennen vuoden loppua. Tässä tutkimuksessa ehdotettuja tekniikoita voitaisiin käyttää miniatuuristen antureiden ja hermorajapintojen luomiseen, ja niitä ajatellen työskentelemme tällä hetkellä."
Veijo Hänninen
Nanobittejä 18.4.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
