E-paperi on termi, jolla on kuvattu esimerkiksi bistabiileja lukulaitteista tuttuja harmaasävynäyttöjä. Japanilaisen Osakan yliopiston tutkijat ovat kuitenkin kehittäneet näyttötekniikan, jonka kohdalla voidaan puhua todellisesta sähköisestä paperista. Se perustuu selluloosananokuituihin.
Tutkijoiden mukaan kyse on elektrokromisesta (EC, electrochromic) näytöstä. Niissä jännitteen kohdistaminen läpinäkyvään elektrodiin siirtää ionit tai elektronit elektrolyytin EC-kerrokseen, joka puolestaan johtaa joko värittymiseen tai värin poistumiseen kerroksessa.
Aiemmin näiden näyttöjen käytännön toteutus oli hankalaa. Elektrolyytti piti jotenkin kapseloida vuotojen estämiseksi, mikä teki ohutklavon valmistamisesta hankalaa. Suorituskyky lisäksi heikentyi elektrolyytin haihtuessa.
Hirotaka Kogan johtama tutkimusryhmä valmisti paperielektrolyytin BF4-materiaalista (1-butyl-3-methylimidazolium tetrafluoroborate) selluloosakuitujen pinnalle vetysidoksilla tai -bondauksella. Johtavat polymeerit onnistuttiin pinnoittamaan niin, että tuloksena oli läpinäkyvä paperielektrodi.
Tuloksena on e-paperi, jossa ulkoinen kerros on 90-prosenttisesti läpinäkyvä. Välissä oleva elektrolyytti reagoi jännitteeseen, mikä mahdollistaa kuvien tuottamiseen paperiin. Lisäksi näyttöelementti on taipuva.
Osakan yliopistossa on onnistuttu kehittämään monenlaisia paperipohjaisia elektronisia komponentteja: muisteja, transistoreja, antenneja ja superkondensaattoreita.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
