Berkeleyn yliopiston tutkijat Kaliforniassa ovat kehittäneet ohutkalvojärjestelmää, jota voidaan käyttää erilaisiin alle sadan Celsius-asteisen hukkalämmön keruuseen. Kehitetty ohutkalvojärjestelmä toimii pyrosähköisenä energiamuuntimena, jossa energiamuunnos toimii parhaiten hyödyntämällä termodynaamisia syklejä.
Uudet tulokset viittaavat siihen, että tämä nanotasoinen ohutkalvotekniikka saattaa olla erityisen houkutteleva jätelämmön keräämiseen nopealta elektroniikalta, mutta sillä voi olla laajempia sovellusalueita.
Vaihtelevien lämmönlähteiden osalta tutkimuksessa todetaan, että ohutkalvo voi muuttaa hukkalämpöä käyttökelpoiseksi energiaksi. Tällä on suurempi energiatiheys, tehon tiheys ja tehokkuustasot kuin muilla pyroelektristen energiamuunnosten muodoilla.
Pyroelektrinen käyttäytyminen on tunnettu pitkään, mutta sen ohutkalvoversioiden ominaisuuksien tarkka mittaaminen on ollut haaste. Uuden tutkimuksen merkittävä panos on demystifoida tämä prosessi ja parantaa pyrosähköisen fysiikan ymmärtämistä.
Luomansa ohutkalvorakenteen avulla tutkijat saivat rakenteensa lämpenemään ja jäähtymään nopeasti, mikä antoi heille mahdollisuuden käyttää pyrovirtaa ennennäkemättömällä tasolla. Tutkimus raportoi uusista ennätyksistä pyrosähköisen energian muuntamisen energiatiheydelle 1,06 Joulea per kuutiosenttimetri, tehotiheydelle 526 wattia / kuutiosenttimetri ja tehokkuudelle 19 prosenttia Carnotin tehokkuudesta, joka on standardi mittayksikkö lämpökoneiden tehokkuudelle.
Seuraavassa vaiheessa tässä tutkimuksessa pyritään optimoimaan ohutkalvomateriaalit erityisiin jätelämpövirtoihin ja lämpötiloihin sopiviksi.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 23.4.2018
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
