Erillinen sormenjälkianturi katoaa älypuhelimista, mutta hitaasti. Ensimmäiset näyttölasin alle integroidut anturit ilmestyivät markkinoille vasta maaliskuussa, kun Vivo esitteli X20-mallinsa ja Huawei Mate RS -mallinsa. Ensi vuonna samanlaisia laitteita tulee markkinoille jo sata miljoonaa kappaletta.
Näin ennustaa tutkimuslaitos IHS. Näytön alle tulevista sormenjälkiantureista on puhuttu jo parin vuoden ajan, ja Applen uusimmassa iPhone X -mallissaan esittelemä Face ID -tekniikka tietenkin vauhditti keskustelua, kun Apple hävitti koko sormenjälkianturin lippulaivastaan.
Face ID -tekniikan tuominen puhelimeen on kuitenkin erittäin vaativa suunnitteluprojekti. Itsenäisen anturin korvaaminen koko kosketusnäytön kokoisella anturialueella on nähty yhtä hyväksi biometriseksi tunnistautumisen tekniikaksi. Siltä edellytetään oikeastaan kahta asiaa: varmuutta ja nopeutta.
Kun anturi viedään näytön alle, voidaan koko etuala valjastaa näytöksi. Näin älypuhelimen ruutu pääsee eroon myös Applen iPhone X:een tuodusta ”lovesta”, joka on saanut nopeasti useamman kopion. Myöhemmin tänä vuonna tarjolle onkin tulossa uusia malleja, joissa näyttö kattaa oikeasti koko etupinnan.
Sormenjälkitunnistus tuli ensimmäisenä iPhoneen vuonna 2013, kun Apple esitteli Touch ID -tekniikkansa. Androidiin tunnistuksen natiivi tuki tuli vuonna 2015. Viime vuonna jo yli 60 prosentissa kaikista älypuhelimista oli sormenjäljen tunnistus.
Tänä vuonna näytön alle integroituja sormenjälkiantureita tulee markkinoille 9 miljoonaa. Tai selvästi enemmän, mikäli Samsung tuo ratkaisun Note 9 -malliinsa, kuten on huhuttu. Ensi vuonna antureita myydään jo sata miljoonaa.
Anturivalmistajien kärkipäässä ovat Synaptics, Goodix, Qualcomm ja Egis, joista Synaptics lienee pisimmällä. Vivon tuleva malli perustuu Synapticsin FS9500-anturiin, joka asennetaan näytön lasin ja alla olevan OLED-paneelin väliin. Tällä hetkellä anturilta vie 0,7 sekuntia aikaa tunnistaa sormenjälki, mikä on selvästi nykyantureita pidemmän aikaa. Tämän ”hitausongelman” uskotaan kuitenkin helpottavan anturin kehittyessä. Tekniikan edut ovat IHS:n mukaan niin selvät, että sen uskotaan yleistyvän alkukankeudesta huolimatta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
