Ryhmä Missourin yliopiston fysiikan ja tähtitieteen dosentti Deepak K. Singhin johtamia fyysikkoja on kehittänyt diodipiirin, jonka häviöteho voi olla kolme kertaa pienempi kuin puolijohdediodilla. Ryhmä on hakenut patenttia magneettiselle rakennemateriaalille, jossa käytetään hunajakennomaista hilaa, jolla on erottava elektroninen ominaisuus.
Perinteisellä puolijohdediodilla on huomattava energiahävikki, mikä vaikuttaa esimerkiksi akkukäyttöisen laitteen käyttöaikaan. Korvaamalla puolijohde magneettisella järjestelmällä tutkijat uskovat voivansa kehittää energiatehokkaan piirirakenteen, joka kuluttaa paljon vähemmän tehoa.
Singhin tiimin kehittämä kaksiulotteinen nanorakenteinen materiaali syntyi sijoittamalla magneettinen seos piin pinnalla olevaan kennorakenteeseen. Uusi materiaalirakenne johtaa virtaa vain yhteen suuntaan. Rakenteella on myös huomattavasti vähemmän häviötehoa kuin puolijohtavalla diodilla.
Magneettinen diodi avaa tien uusille magneettisille transistoreille ja vahvistimille, jotka kuluttavat hyvin vähän virtaa, mikä parantaa teholähteen käyttöarvoa. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi, että suunnittelijat voisivat pidentää akkukäyttöisten laitteiden toiminta-aikaa yli satakertaisesti. Pienempi häviöteho tietokoneprosessoreissa voisi myös vähentää kannettavan tietokoneen tai työpöytäkoneiden tuottamaa lämpöä, toteavat tutkijat.
Laite voi toimia myös "päälle/pois päältä" -piirinä monille oheiskomponenteille, mikä auttaa edelleen pienentämään laitteen kokonaisvirrankulutusta. Tällainen magneettinen diodi olisi erittäin toivottava toiminnallisuus myös spintroniikan sovelluksille, sillä se voisi toimia sekä magneettisena muistilaitteena että logiikkana ilman ulkoista viritysparametria kuten magneettikenttää.
Tutkijat ovat jo hakeneet menetelmälleen yhdysvaltalaista patenttia ja kokoavat spin-off-yritystä, joka avittaa heitä saamaan ratkaisua markkinoille.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 24.5.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
