Akku koostuu karkeasti ottaen positiivisesta ja negatiivisesta elektrodista sekä elektrolyytistä. Mitä nopeammin ionit saadaan siirtymään negatiivisesta elektrodista positiiviseen, sitä nopeammin akku latautuu. Englantilaistutkijat työstävät akkua, joka latautuisi merkittävästi nykyakkuja nopeammin.
Yleensä akkuja parannellaan niin, että yritetään kehittää pienempiä partikkeleita. Logiikka toimii niin, että kun ionien pitää kulkea lyhyempi matka, prosessi nopeutuu. Ns. nanopartikkeleihin perustuvissa akuissa on kuitenkin monenlaisia ongelmia.
Cambridgen yliopiston tutkijat etsivät sen sijaan uusia materiaaleja, joilla akkuja voitaisiin parantaa. Tällaiseksi on löytynyt niobium-volframi-oksidi. Se eroaa monista muista kiderakenteista niin, että oksidien välillä on happipilarit. Rakenteen ansiosta ionit voivat virrata vapaasti ja lisäksi rakenne on kestävä.
Kun ionit voivat verrata nopeammin - niobium-volframi -oksidin tapauksessa useita kertaluokkia nopeammin – akun voisi tuntien sijaan ladata minuuteissa. Lisäksi akku ei vanhenisi nykyisten akkujen tapaan, eikä rakenne muutu, mikä nykyakuissa aiheuttaa kapasiteetin heikkenemistä.
Tämän hetken litiumioniakuissa negatiiviset elektrodit on yleensä valmistettu grafiitista. Sen energiatiheys on korkea, mutta akun lataaminen nopeasti tuottaa ennen pitkää rakenteeseen piikkejä eli dendriittejä, jotka voivat aiheuttaa jopa vaarallisia oikosulkuja.
Niobium-volframi -oksideja on myös helppo valmistaa. Tutkimus voisi näin johtaa edullisempiin akkuihin, joita voidaan ladata selvästi nykyakkuja nopeammin. Tämä voisi ratkaista esimerkiksi sähköautojen suurimmat haasteet tällä hetkellä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
