Kahden nanomittakaavan esineen välillä ja jopa suuremmilla kuin nanomittakaan etäisyyksillä voi kulkea sata kertaa enemmän lämpöä, kuin mitä klassisenlämpöteorian perustella olisi mahdollista. Uudet löydökset voivat mahdollistaa lämpötransistrorien kehittämisen.
Tutkimustuloksilla voisi olla vaikutuksia aurinkokennoihin, materiaaleihin, jotka käyttäytyvät kuin yksisuuntaiset venttiilit lämpövirtaukselle ja ehkä jopa lämpöön perustuvalle tietojenkäsittelyalustalle.
Joku vuosi sitten Michiganin yliopiston professorit Pramod Reddy ja Edgar Meyhofer johtivat tutkimusta, joka osoitti, että lämpö voi kulkea 10 000 kertaa nopeammin nanomittaisten rakojen välillä. Rako oli pienempi kuin säteilyn hallitseva aallonpituus. Suuremmilla erotuksilla tämä mekanismi ei toiminut.
Nyt tehdyssä koeasetelmassa levyjen paksuus oli välillä 270 - 10 000 nanometriä. Ne sijoitettiin erittäin kapean raon päähän toisistaan.
Esimerkiksi luottokortin kokoisessa ja muotoisessa levyssä lämpö säteilee tavallisesti kustakin kuudesta sivusta suhteessa pinta-alaan. Mutta kun rakenteet ovat erittäin ohuita - ohuimmillaan noin puolet vihreän valon aallonpituudesta - nämä reunat vapautuivat ja absorboivat paljon enemmän lämpöä kuin odotettiin.
Syvällisempi pohdinta ja mallintaminen vahvistivat, että satakertainen lisäys lämpövirrassa johtuu siitä, että aallot kulkevat rinnakkain levyjen pitempien ulottuvuuksien kanssa ja lämpö ampuu reunoista ulos. Myös energian absorbointi toimii samalla tavalla samanlaisilla levyillä.
Koska vaikutus on voimakkain mikro- ja nanomitoilla uudella nanoteknologian kentällä tämä idea saattaa tulla käyttöön joissain laitteissa. Ryhmän ehdottamat esimerkit ovat lämmönvirtauksen hallitseminen samalla tavoin kuin elektronien hallitseminen elektroniikan avulla, jolloin syntyisi lämpötransistoreita ja diodeja seuraavan sukupolvien tietokoneille ja laitteille.
Pramod Reddy huomauttaa, että lämpötietokone olisi hitaampi ja suurempi kuin sähköinen versio, mutta hän uskoo, että se saattaa olla parempi tietyissä tilanteissa, kuten korkeissa lämpötiloissa, joissa tavanomainen elektroniikka ei kestä.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 17.9.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
