Apple esitteli vuonna 2007 ensimmäisen iPhone-puhelimen ja sen ylpeänä modeemitoimittajana oli sandiegolainen Qualcomm. Pitkään, itse asiassa vuoteen 2016 asti yritykset tahkoivatkin kumpikin rahaa laitteilla, mutta nyt on toinen ääni kellossa. Molemmat syyttelevät toisiaan oikeudessa hakevat jättimäisiä korvauksia.
Qualcomm ei enää toimita modeemipiirejä iPhoneen. Sen paikan on ottanut Intel, kuten uusimpien mallien purkuanalyysit osoittavat. Alun perin vihanpito sai alkunsa siitä, ettei Apple pitänyt Qualcommin tavasta laskuttaa LTE-essentiaalipatenttiensa käytöstä. Prosenttimäärä kalliin iPhonen hinnasta tarkoitti Applen mukaan liian suurta lovea sen katteeseen.
Nyt Qualcomm on nostanut panoksia kiistoissa. Tällä viikolla se nosti San Diegon oikeudessa syytteen, jossa Applea syytetään suoraan liikesalaisuuksien vuotamisesta kilpailijalle eli Intelille. Syyteen mukaan Apple on luovuttanut Qualcommin dataa, jonka avulla Intelin heikompia modeemipiirisarjoja on saatu kehitettyä paremmaksi.
Qualcommin mukaan näitä varastettuja tietoja on hyödynnetty iPhonen modeemituotannon siirtämisessä Intelille. Syytös on kova ja aika harvinainen. Apple ei ole kommentoinut väitteitä julkisesti. Kansainvälisen kauppakomission eli ITC:n juristit ovat esittäneet lausunnon, joka tukee Qualcommin väitteitä.
Qualcommia on aiemmin rangaistu Euroopassa 1,2 miljardin dollarin sakoilla, koska sen todettin maksaneen Applelle omien piirisarjojensa käytöstä. Tämä koski kantataajuuspiirejä LTE-puhelimissa vuosien 2011-2016 aikana. Kyse oli isoista rahoista, sillä tiettävästi Qualcomm maksoi Applelle miljardeja dollareita pysyäkseen ainoana modeemitoimittajana.
Yhtiöiden välillä on tällä hetkellä käynnissä useita oikeusprosesseja, jossa ne syyttävät toisiaan patenttirikkomuksista. Apple ilmoitti esimerkiksi viime vuonna lopettavansa rojaltien maksamisen Qualcommille, jonka jälkeen iPhonelle on haettu myyntikieltoa useilla markkinoilla. Vuosi sitten Qualcomm haki iPhoneille myös tuontikieltoa jenkkimarkkinoille.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
